bannerikuva
Etusivu / Asutusmuseo / Historia
Asutustilojen ja asutusmuseon historiaa

Asutustoiminnan historiaa 

Toisen maailmansodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle sekä Karjalan että Petsamon alueet. Näiltä alueilta evakkoon joutui lähtemään yli 420 000 henkeä, joista yli puolet oli maatalousväestöä.

Vuonna 1945 säädetty maanhankintalaki takasi maansa menettäneille tilallisille sekä tilattomille rintamamiehille mahdollisuuden maan hankkimiseen ja elinkeinon jatkamiseen uusilla asuinseuduilla. Lain nojalla Suomeen muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 uutta asuintilaa. Näin syntyneillä maatiloilla oli sittemmin suuri merkitys koko Suomelle. Viljelyksen ja karjatalouden päästyä kunnolla käyntiin elintarviketuotannossa päästiin omavaraisuuteen, tiloille nousseitten uudisrakennusten myötä vaikea asuntopula alkoi helpottua ja myös asumisen taso alkoi nousta.

Asutustoiminta oli projekti joka vaati suomalaiselta yhteiskunnalta suuria taloudellisia panostuksia ja asutusorganisaatioon kuuluneilta lukemattomia työtunteja. Suurimman työtaakan harteilleen ottivat kuitenkin tilalliset itse. Heidän toimestaan raivattiin uusia tiloja, peltoja ja teitä, samoin kuin rakennettiin tuhansia ja taas tuhansia uudisrakennuksia ympäri Suomen.

Lapinlahdelle sijoitettiin lähinnä salmilaisia ja suistamolaisia evakkoja. Samalla n. 10 000 asukkaan kylän väkiluku nousi 12 000:een. Asutukseen otettiin lähes 10 500 hehtaaria maata ja asutustiloja muodostettiin noin 160.

Evakkoon_ja_evakosta_asutustilalliseksiHH2015.pdf

Asutusmuseon_historiaaHH2015.pdf

Muren Perhe

Nykyisin asutusmuseona olevaa tilaa asuttaneiden Anni ja Yrjö Mureen lisäksi Muren sisarusparveen kuuluivat siskot Nasti ja Klaudia, sekä veli Johannes. Perheen isä Ondrei kuoli vuonna 1938, äiti Tatjana taas ehti vielä tulla lastensa kanssa Alapitkälle, mutta menehtyi ennen kuin perheelle osoitettu tila saatiin asumiskuntoon.

Lapsista Klaudia ja Nasti Mure olivat kouluttautuneet kätilöiksi. Veli Johannes taas toimi kanttorina, aluksi Viipurissa ja myöhemmin Lahdessa. Nuorena miehenä Yrjökin haaveili voimistelunopettajan ammatista. Isän kuolema kuitenkin muutti suunnitelmat: Ondrei Mure testamenttasi maatilansa Yrjölle, tämän jälkeen maanviljelijäksi ryhtyminen oli selviö. Tilan töissä auttamassa oli sisko Anni.

Kaikki Muren sisaruksista olivat naimattomia kuolemaansa saakka, eikä heillä näin ole ollut lainkaan perillisiä. Muren tila oli siis erinomainen kohde ajatellen asutusmuseon perustamista - uusia tuulia ja virtauksia ei juuri ollut tullut säästäväisen sisarusperheen elämään.

Mure-esitysHH2015.pdf