Lapinlahden kunnan kouluverkkoselvitys
1. Kouluverkkoselvityksen lähtökohdat
Kunnanjohtaja Kari Virranta on 26.1.2005 tekemällään viranhaltijapäätöksellä asettanut kouluverkkotyöryhmän selvittämään taloudellista ja pedagogisesti toimivaa kouluverkkoa. Työryhmän tehtäväksi on annettu tuottaa esitys kouluverkon mahdollisesta uudistamisesta ja eri mahdollisuuksista. Työryhmän tehtävänä on ollut myös laatia esitys koulujen mahdollisesta lakkauttamisesta aikatauluineen. Työryhmän jäseninä ovat olleet peruspalvelulautakunnan puheenjohtaja Matti Katainen (pj), Peruspalvelulautakunnan varapuheenjohtaja Elli Karppinen (vpj), kunnanhallituksen puheenjohtaja Soili Kuosmanen, sekä valtuutetut Irma Antikainen ja Matti Valkonen.
Taloudellisesti ja pedagogisesti toimivan kouluverkon selvittäminen on tullut ajankohtaiseksi vuoden 2005 talousarvion valmistelun yhteydessä. Tuolloin Lapinlahden kunnan perusopetuksen tuntikehys sidottiin oppilasmäärään siten, että se määriteltiin tasolle 1,81 tuntia/ oppilas. Oppilasmäärän pienentyessä koko kunnan perusopetuksen tuntikehys pienenee. Samalla tuntikehys sidottiin vuoden 2001 tuntikehyksen tasolle. Tehty päätös on sillä tavalla oikeudenmukainen, että se huomioi lukuvuosittain muuttuvan oppilasmäärän. Muulla tavoin tuntikehyksen olisi vaikea mukailla perusopetuksen oppilasmäärässä tapahtuvia muutoksia. Päätöksellä turvataan perusopetukselle tietty taso. Samalla perusopetuksen menot pystytään pitämään oikeassa suhteessa saataviin tulorahoitukseen, valtionosuuksiin, jotka nekin mukailevat muutoksia oppilasmäärässä.
Ajankohtaiseksi kouluverkon tarkastelu tehdyn päätöksen johdosta tulee juuri nyt sen vuoksi, että oppilasmäärän väheneminen kunnassa vähentää merkittävästi perusopetuksen tuntikehystä. Samoin kunnan saamat valtionosuudet vähenevät oppilasmäärän pienetessä ja asukasluvun vähetessä. Kuitenkin perusopetuksen nettokustannukset niin Lapinlahdella kuin muuallakin ovat kasvaneet. Nämä seikat yhdessä vaikeuttavat perusopetuksen hyvän tason säilyttämistä nykyisellä kouluverkolla.
Myös esitys kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi tekee kouluverkon tarkastelun ajankohtaiseksi juuri nyt. Tähän saakka kunnan kouluverkon alle 80 oppilaan koulut ovat lisänneet kunnan perusopetuksen valtionosuutta. Uudistuksen myötä ei enää ole merkitystä sillä, montako koulua kunnassa on. Koulujen lakkauttamisesta saatava taloudellinen hyöty koituu uudessa järjestelmässä kokonaan kunnan ja koulutuspalvelujen hyödyksi.
Kouluverkkoselvitys ei ota kantaa pienen tai suuren koulun paremmuuteen oppimisympäristönä. Pedagogisesti merkittävämpänä kouluverkkotyöryhmä pitää opetusryhmän kokoa, opettajan oppilaalle antamaa aikaa, opetuksen sisältöä ja opettajan ammattitaitoa kuin koulun sijaintia, miljöötä tai kokoa. Kuitenkin niin, että jokaisella varmasti olisi vilpitön halu säilyttää miljööltään ja ilmapiiriltään ainutlaatuisia pieniä, lapsia lähellä olevia kouluja ammattitaitoisine opettajineen – siinä tapauksessa, että taloudelliset reunaehdot mahdollistaisivat perusopetuksen hyvä tason kaikille perusopetuksen oppilaille.
On hyvä muistaa, että kouluverkkoasiassa kysymys on yleisemmällä tasolla peruspalvelun saatavuudesta.
Koulut on aikanaan pitänyt perustaa kunnissa siten, että matkat olisivat oppilaitten taitettavissa jalan, hiihtäen jne. Tuolloin tiestö ja kulkuvälineet ovat olleet täysin toisenlaisia kuin tänä päivänä, minkä vuoksi kouluja on sijoitettu hyvinkin lähekkäin. Kouluverkko on aikanaan perustettu vastaamaan tuon ajan haasteisiin ja osin em. syistä sitä on jo tarpeettomana purettukin.
Tilanne on muuttunut myös siitä ajasta, kun koulun lakkauttamisen rajaksi asetettiin 25 oppilaan raja. Lapinlahdella oppilasmäärä on pudonnut tasaisesti koko kunnan alueella niin, että yksittäisillä kouluilla oppilasmäärä ei ole pääsääntöisesti laskenut alle tämän rajan. Poikkeuksen tästä tekevät Martikkalan koulu ja Puolivälin koulu. Martikkalan koulussa lapinlahtelaisia oppilaita on tällä hetkellä 20. Puolivälin koulupiirin rajaa siirrettiin kyläkoulun säilyttämiseksi niin, että tänä päivänä tuona entisen koulupiirin alueella koululaisia olisi vain 21.
Perusopetuslain mukaan ”kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. ” Oppilaan koulupaikan määräytymisestä perusopetuslaissa sanotaan: ”Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti ja liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Kunta osoittaa oppivelvolliselle…1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään.”
Huomionarvoista on se, että lähikoululla ei laissa
tarkoiteta lähintä koulua, vaan matkan pituuden lisäksi kunta huomioi
lähikoulua määrätessään myös muita em. seikkoja. Lapinlahden kunnassa ei
perusopetuksen voimaantultua olla tehty erillistä päätöstä oppilaitten
oppilaaksiottoalueista, vaan oppilaiden lähikoulu on määräytynyt vakiintuneen käytännön
mukaisesti. Mikäli kouluverkkoselvitys etenee jonkun tai joidenkin koulujen
lakkauttamiseen, tulisi oppilaaksiottoalueista tehdä samassa yhteydessä
erilliset päätökset.
Perusopetuslaissa säädetään myös oppilaan koulumatkoista: ”Jos
perusopetusta…saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos
se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian
rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen
taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään
avustukseen.” ”…oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää
enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13
vuotta tai jos oppilas saa 17§:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa
koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Jos …oppilas otetaan muuhun kuin 6§:n 2
momentissa tarkoitettuun kouluun, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi
asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista
kustannuksista.”
Lapinlahden kunnassa on käytössä peruspalvelulautakunnan hyväksymä koululaiskuljetusstrategia, joka määrittelee sen, miten perusopetuslakia näiltä osin Lapinlahden kunnassa sovelletaan. Lapinlahden kunta on tulkinnut perusopetuslakia siten, että se tarjoaa pienemmille koululaisille laissa määriteltyä löyhemmin perustein ilmaisen koululaiskuljetuksen.
Koulujen lakkauttaminen on saanut kohtuullisesti huomiota Kuntaliiton julkaisussa ”Kehittyvä koulutoimi”, joka on tutkimus kuntien koulutuspalveluista vuosilta 1995-2002. Julkaisussa arvioidaan sitä, missä määrin oppilasmäärän väheneminen on johtanut koulujen lakkauttamisiin. Alle 5 500 asukkaan kunnissa yhteys oppilasmäärän vähenemisen ja alakoulujen lakkauttamisen välillä on suuri. 5 500-20 000 asukkaan kunnissa alakouluja on lakkautettu enemmän kuin oppilasmäärän vähenemisen suhteen olisi ollut odotettavissa. Lapinlahti ei ole ollut mukana tutkimusaineistossa. Yli 20 000 asukkaan kunnissa puolestaan niin alakoululaisten määrä kuin alakoulujenkin määrä on kasvanut. Toisin sanoen 5 500-20 000 asukkaan kunnissa koulujen lakkauttamiseen liittyvät paineet selittyvät osin muilla seikoilla kuin oppilasmäärän vähenemisellä. MTV3:n uutiset viikolla 4 tammikuussa 2005 puolestaan kertoivat, että kouluja ei ehditä lakkauttaa oppilasmäärien vähenemisen tahdissa. Muuttoliike ja muut väestön muutokseen vaikuttavat tekijät saavat uutisoinnin ja tutkimustulokset näyttämään ristiriitaisilta. Tilanne eri puolilla Suomea ja kuntakoosta ja kunnan sijainnista riippuen on hyvin erilainen. Jokaisen kunnan on ratkaistava kouluverkkoon liittyvät asiansa omista lähtökohdistaan.
Itä-Suomen lääninhallituksen kotisivuilta löytyy tilasto Itä-Suomen läänissä vuosina 1997-2004 lakkautetuista kouluista. Pohjois-Savon maakunnassa on 25 kuntaa (mukana erikseen Kuopio ja Vehmersalmi). Näistä kunnista vain Karttulassa, Varkaudessa ja Lapinlahdella ei kyseisenä ajanjaksona ole lakkautettu yhtään kyläkoulua. (Mäntylahden koulu lakkautettiin v. 1996.) Yhteensä Itä-Suomen läänissä lakkautettiin vuosina 1997-2004 yhteensä 161 koulua, joista Pohjois-Karjalassa 52, Etelä-Savossa 49 ja Pohjois-Savossa 60.
Verrattuna Itä-Suomen läänin kokonaistilanteeseen on hyvin helppo ymmärtää, että paineita kouluverkon supistamiseen on myös Lapinlahdella.
Jotta saataisiin vertailutietoa Lapinlahden kunnan kouluverkosta suhteessa muitten kuntien
kouluverkkoihin, on kouluverkkoselvitystä varten kerätty
tietoja eri kuntien kouluverkoista. Liite 1.
Mukana on tietoja yli 50 Suomen kunnan kouluverkosta:
·Kaikki ne Suomen kunnat, joiden perusopetuksen oppilasmäärä on Lapinlahden perusopetuksen oppilasmäärä 917+-100 oppilasta eli 817-1017 oppilasta
·Ylä-Savon kunnat
·Muut Pohjois-Savon kunnat
·Lapinlahden ”vertailukunnat” Alajärvi, Hankasalmi, Kiuruvesi, Leppävirta ja Muhos.
Perusopetuksen oppilasmäärältään Lapinlahden kokoisissa kunnissa, joita Suomessa on Lapinlahti mukaan lukien 28, perusopetuksen koulujen lukumäärä vaihtelee välillä 3-16. Huippulukema 16 perusopetuksen koulua löytyy Kristiinankaupungista, ja sitä selittää kaupungin kaksikielisyys. Puhtaasti suomenkielisistä kunnista huippulukema löytyy Sievistä, jossa on 12 perusopetuksen koulua, joista 9 kyläkoulua, kirkonkylän koulu, erityiskoulu ja yläkoulu. Suppein kouluverkko löytyy Jämsänkoskelta, jossa on 3 perusopetuksen koulua. Puheluissa Sieviin ja Jämsänkoskelle selvisi, että molemmat kunnat ovat pitäneet yllä sama kouluverkkoa jo pitkään eikä muutoksia ole myöskään vireillä. Lapinlahdella perusopetuksen kouluja on 7, joista kyläkouluja 6 ja yksi suurempi Matin ja Liisan koulu.
Koulujen lukumäärästä ja oppilasmäärästä on laskettu tunnusluku, joka kuvaa koulujen määrää sataa oppilasta kohti. Vaihteluväli tässä tunnusluvussa oli 0,3-1,7. Lapinlahden tunnusluku 0,8 sattuu tämän vaihteluvälin puolenvälin paikkeille 28 perusopetuksen oppilasmäärältään samankokoisten kuntien vertailussa. Ylä-Savon kuntiin verrattuna Lapinlahden luku on toiseksi pienin Iisalmen jälkeen ja Lapinlahden vertailukuntiin verrattuna Lapinlahden luku on pienin eli kouluja on vähiten 100 oppilasta kohden. Jos Lapinlahdella lakkautettaisiin 3 kyläkoulua, Lapinlahden tunnusluku olisi 0,4, joka vastaisi Kuopion tunnuslukua. Optimaalista tunnuslukua on vaikea määrittää, mutta asukastiheydeltään suuremmissa kunnissa tunnusluku on suurista yksiköistä johtuen ymmärrettävästi pienempi.
Opetushallitus on puolestaan tarkastellut kunnan koulujen keskimääräistä kokoa. Koko Suomessa keskiarvot ovat seuraavat:
|
|
Kaupunkimaiset kunnat |
Taajaan asutut kunnat |
Maaseutumaiset kunnat |
yhteensä |
Lapinlahti |
|
Pohjois-Savo |
225 |
163 |
82 |
134 |
131 |
|
Koko maa yhteensä |
238 |
130 |
85 |
150 |
|
Lapinlahti kuuluu jaotuksessa maaseutumaisiin kuntiin. Lapinlahden keskimääräinen koulujen koko on suurempi kuin maaseutumaisissa kunnissa Pohjois-Savossa tai koko maassa yleensä on. Selittävänä tekijänä tässä on Matin ja Liisan koulun suuri koko. Koko maan kaikkiin kuntiin verrattuna Lapinlahden koulujen keskimääräinen koko on keskimääräistä pienempi ja Pohjois-Savon kaikkiin kuntiin verrattuna keskiarvon mukainen.
Muiden kuntien kouluverkkoon Lapinlahtea verrattaessa ei
ole nähtävissä yksittäisiä, yksiselitteisiä kouluverkon supistamiseen
pakottavia tekijöitä, päinvastoin Lapinlahti näyttäisi edustavan
keskivertokuntaa tai jopa koulutuspalveluissa tehokkaasti toimivaa kuntaa.
Asiaa onkin tarkasteltava koko kunnan talouden, hyvän perusopetuksen tason,
peruspalvelujen saatavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta.
Jotta saataisiin käsitys siitä, mikä yhteys oppilasmäärän, koulujen lukumäärän ja perusopetuksen nettokustannusten välillä on, on laadittu kaavio, jossa nämä kolme tekijää yhdistetään. Kaavio on liitteenä 2. Jotta nämä kolme erityyppistä tietoa on voitu yhdistää yhteen graafiseen esitykseen, on koulujen lukumäärästä ja oppilasmäärästä laskettua tunnuslukua pitänyt muuttaa tuhatkertaiseksi.
Kaavio kuvastaa sitä, että kun kunnan oppilasmäärä laskee,
koulujen suhteellinen määrä lisääntyy ja perusopetuksen nettokustannukset
kasvavat. Toisin sanoen, mitä useampia kouluja kunnassa on oppilasmäärään
nähden, sitä kalliimpaa perusopetus kokonaisuudessaan on.
6. Koululaiskuljetukset
”Kehittyvä koulutoimi” -julkaisussa kouluverkon rakenteellisten uudistusten yhteydessä on tutkittu koululaiskuljetuksia. Tutkimuksessa on rehtoreilta kyselty heidän tyytyväisyyttään koululaiskuljetuksiin. Vuonna 2002 yli 80% rehtoreista oli tyytyväisiä tilanteeseen. Kunnissa oli kuitenkin jossain määrin vaihtelua siinä, kuinka koululaiskuljetukset järjestettiin. Tutkimuksessa oli tehty johtopäätös, jonka mukaan niissä kunnissa, joissa lakia koululaiskuljetuksista oli tulkittu siten, että ekaluokkalaiset kävelivät koko sallitun 5 km:n koulumatkan, ei koululaiskuljetusten järjestämistä muutenkaan pidetty tärkeänä ja niiden kuntien arviot olivat muita heikommat. Lapinlahdella koululaiskuljetusstrategian mukaan eka- ja tokaluokkalaisten kuljetukseen oikeuttava raja on 3 kilometriä. Koululaiskuljetusstrategia pysyy voimassa kouluverkkoon tehtävistä mahdollisista muutoksista huolimatta. Se osaltaan turvaa koululaiskuljetusten sujuvuutta ja onnistumista myös mahdollisesti muuttuvassa tilanteessa.
Lapinlahdella koululaiskuljetusten järjestäminen on monen tekijän summa. Koululaiskuljetuksissa käytetään lääninhallituksen rahoittamaa vuoroliikennettä, kuljetusyrittäjien itsensä järjestämää vuoroliikennettä, palveluliikennettä, erilaisia kunnan itsensä ostamia tilausvuoroja sekä yksittäisiä taksiyrittäjiä. Joissain tapauksissa, joissa oppilaan kuljettaminen muun koululaiskuljetusten yhteydessä olisi erityisen vaikeaa, ollaan päästy perheitten kanssa sopimukseen siitä, että heille maksetaan kulukorvausta siitä, että he huolehtivat itse lastensa kuljettamisesta. Myös erilaiset tilapäiset kuljetusjärjestelyt ovat osa kuljetuspalettia. Taloudellista etua koululaiskuljetusten kustannuksiin kunnassa saadaan siitä, että kuljetuksia järjestetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.
Lapinlahden lukion ja Matin ja Liisan koulun vuosiluokille 7-9 tuodaan oppilaita jokaiselta Lapinlahden kyläkunnalta. Myös palveluliikenne suuntautuu kohti kirkonkylää niin asiointiliikenteen kuin esimerkiksi muitten hallintokuntien kuljetustenkin vuoksi. Liikennevirrat suuntautuvat siis mm. tästä syystä luontaisesti kohti kirkonkylää. Mikäli kouluverkossa tehdään sellaisia muutoksia, että oppilaita kuljetetaan kohti kirkonkylää, kuljetuskustannukset kasvavat vähiten. Tällöin voidaan hyödyntää osittain jo olemassa olevaa liikennettä. Sen sijaan liikennevirrat eivät mm. edellä mainituista syistä pääsääntöisesti suuntaudu kirkonkylästä poispäin. Tällaisien kuljetusten lopettaminen puolestaan vähentää kuljetuskustannuksia. Poikkeuksen liikennevirtojen suunnassa tekee 5-tie ympäristöineen kohti etelää. Alapitkän koululle kuljetukset toimivat hyvin myös pohjoisen suunnasta.
Kuljetuskustannusten arviointi on vaikeaa. Asiaan vaikuttavat mm. kuljetusten hankintapäätökset, jotka tehdään tarjouskilpailuun perustuen. Sieltä määräytyy kuljetusten perushinnasto. Muita vaikuttavia tekijöitä on oppilasmäärä ja tietenkin matka. Myös kuljetusten sujuvalla ja joustavalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa kokonaishintaan. Päällekkäisten kuljetusten välttäminen on ensiarvoisen tärkeää ehkäistäessä kustannusten nousua.
Vuoden 2004 talousarvion toteutumasta laskettaessa koululaiskuljetusten osuus perusopetuksen ja koululaiskuljetusten yhteenlasketuista kustannuksista on alle 8%. Vuonna 2004 koululaiskuljetusten kustannukset olivat poikkeuksellisen suuret.
Arvioimalla sitä, mikä on kuljetuksessa olevan perusopetuksen oppilaan keskimääräinen kuljetushinta ja kertomalla tämä uusien, kuljetusten piiriin tulevien oppilaiden määrällä, saadaan laskennallinen summa kuljetuskustannusten lisääntymisestä. Yhtä lailla on laskennassa on huomioitava ne oppilaat, jotka jäävät pois kuljetusten piiristä ja ne oppilaat, joiden kuljetusmatka muuttuu.
Esioppilaitten oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa esiopetuspaikkaan mutkistaa kuljetusten järjestämistä. Esioppilaitten takia joudutaan tekemään paljon reitiltä poikkeamisia, jotka lisäävät kustannuksia ja kuljetuksiin käytettävää aikaa.
Kuljetuskustannuksia arvioitaessa voidaan tunnuslukuna käyttää keskimääräisiä kuljetuskustannuksia oppilasta kohden. Lapinlahdella kuljetuskustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2003 vuoteen 2004 38%. Selittävänä tekijänä on osaltaan yrittäjän vaihtuminen ja toisena tekijänä kuljetusjärjestelyjen muuttuminen. Taksojen nousu ei näin suurta nousua selitä.
|
Kuljetushinnat |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tiedot
tilinpäätökssistä 2001, 2002, 2003 |
|
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
2001 |
2002 |
2003 |
kevät
2004 |
syksy
2004 |
2004 |
|
Kuljetusoppilaita
perusopetuksessa |
409 |
430 |
472 |
472 |
409 |
409 |
||
|
Kuljetusmenot
yhteensä |
257 670 |
275 630 |
320 960 |
183 392 |
200 908 |
384 300 |
||
|
Kuljetusmenot/
kuljetusoppilas |
630 |
641 |
680 |
777 |
982 |
940 |
||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muutos
edelliseen vuoteen |
|
1,7 % |
6,1 % |
|
|
38,2 % |
||
|
Muutos
edelliseen ajanjaksoon |
|
|
|
14,3 % |
26,4 % |
|
||
Suomen Kuntaliitto on koonnut tietoja kuntien palvelutuotannon kustannuksista. Oman perusopetuksen nettokustannuksia (euroa/oppilas) arvioitaessa Lapinlahti sijoittuu Pohjois-Savossa sijalle 3 (halvimmasta kalleimpaan). Perusopetuksen nettokustannukset oppilasta kohden ovat koko Suomessa kasvaneet vuodesta 1993 peräti 55% ja Lapinlahdella vastaavasti 45%. Pohjois-Savossa perusopetuksen nettokustannukset oppilasta kohden ovat kasvaneet keskimäärin 49% kyseisenä ajanjaksona. Lapinlahdella vuonna 2002 näkyvä nettokustannusten ”piikki” johtuu suuresta kertaluontoisesta (Kirkonkylän koulun tasearvo 770 000) poistosta.
|
|
1993 |
1994 |
1995 |
1996 |
1997 |
1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
|
Oman perusopetuksen nettokustannukset (euroa/oppilas) |
3490 |
3611 |
3622 |
3767 |
3437 |
3841 |
4156 |
4558 |
4700 |
5552 |
5073 |
Kaavio: Oman perusopetuksen nettokustannukset (euroa/ oppilas) Lapinlahdella vuosina 1993-2003
Lapinlahden kunnan tilinpäätöksessä on perusopetuksen taloutta kuvaavana yhtenä tunnuslukuna käytetty oppilaspäivän hintaa. Oppilaspäivän hinta lasketaan jakamalla perusopetuksen menot oppilasmäärällä. Opetuksen kannalta ihannetilanteessa käyrä olisi sopivassa suhteessa nousujohteinen perusopetusten kustannusten ja yksikköhinnan nousun vuoksi. Tällöin opetuksen taso pysyisi ennallaan. Perusopetuksen kustannukset kasvavat vuosittain esimerkiksi palkankorotusten vuoksi.
Vuoden 2004 oppilaspäivän hinta on samalla tasolla vuoden 2003 hinnan kanssa. Vuoden 2004 syksyllä perusopetuksen tilanne on vakiintunut ja hajasijoituksesta johtuneet kustannukset jääneet pois. On mielenkiintoista nähdä, mille tasolle hinta asettuu tilanteen vakiintuessa.
Kaavio: Lapinlahden kunnan perusopetuksen oppilaspäivän hinta 2001-2004.
Koulutoimen arvioinnissa käytetään tunnuslukuna myös
perusopetuksen vuosiviikkotunnin hintaa. Oppilasmäärän laskiessa kunnan
tuntikehys pienenee ja samoin opetuksen palkkakustannukset. Tuntikehyksen
pienenemisestä johtuvia kustannussäästöjä voidaan arvioida vuosiviikkotunnin
avulla. Perusopetuksen vuosiviikkotunnin hinta lasketaan jakamalla
perusopetuksen opettajien palkkauskulut perusopetuksen tuntimäärällä. Vuoden
2004 tunnuslukujen mukaan laskettuna perusopetuksen vuosiviikkotunnin hinta on
Lapinlahdella 1916 euroa. Tuntikehyksen pienentyessä 1673:sta 1551 tuntiin,
säästöä syntyy laskennallisesti 122*1916=233 753€.
Lapinlahden kunnan käyttötalouden palkat ovat aikavälillä 1993-2003 kasvaneet 100%, kun koko maassa vastaava luku on 38% ja Pohjois-Savossa 34%. Vuoden 1994 alusta purettiin Lapinlahden ja Varpaisjärven kansanterveystyön kuntayhtymä, mikä selittää kulujen suurta muutosta vuodelta 1993 vuoteen 1994. Jos Lapinlahden kunnan käyttötalouden palkkoja tarkastellaan aikavälillä 1994-2003, muutos on 46%. Luvut ovat peräisin Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen ”Kuntien talouden tunnuslukuja 1992-2003” –koosteesta.
|
|
1993 |
1994 |
1995 |
1996 |
1997 |
1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
|
Käyttötalouden palkat (euroa/asukas) |
858 |
1189 |
1202 |
1332 |
1354 |
1374 |
1405 |
1466 |
1560 |
1651 |
1733 |
Kaavio: Käyttötalouden palkat Lapinlahden kunnassa 1993-2003
Suomen Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodesta 1993 vuoteen 2003 on koko Suomen perusopetuksen oppilaiden määrä pienentynyt 1,6%. Pohjois-Savossa perusopetuksen oppilasmäärä on pienentynyt 12% ja Lapinlahdella 14%.
Kaavio: Lapinlahden perusopetuksen oppilasmäärä 1993-2004 ja oppilasennuste 2005-2010. (Muutos vuoden 1993 1086 oppilaasta vuoden 2010 759 oppilaaseen)
Vuosina 1993-2003 on koko maassa 0-6-vuotiaiden lasten
määrä on pienentynyt 11%. Pohjois-Savossa 0-6-vuotiaiden lasten määrä on
vähentynyt 20% ja Lapinlahdella 24%
|
|
1993 |
1994 |
1995 |
1996 |
1997 |
1998 |
1999 |
2000 |
2001 |
2002 |
2003 |
|
0-6-vuotiaat Lapinlahti |
744 |
714 |
689 |
661 |
651 |
621 |
595 |
571 |
595 |
558 |
565 |
Kaavio: 0-6-vuotiaiden määrä Lapinlahdella vuosina 1993-2003
Lapinlahdella vuosittain syntyneitten vauvojen määrä on vaihdellut säännöllisen rajusti. Syntyneitten määrä näyttäisi trendiviivan mukaan kuitenkin olevan ollut laskussa viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosittaiset vaihtelut syntyneen ikäluokan koossa ovat kyllä merkittävän suuria. Ikäluokkien koon vaihtelu tullee näkymään kunnan kouluissa vuosittain vaihtelevissa esiopetuspaikkojen määrässä sekä luokka-asteittain vaihtelevien perusopetusryhmien määrässä.
Kaavio: Lapinlahdella syntyneet vauvat 1982-2004
Asukasluku koko Suomessa on vuosina 1993-2003 kasvanut
3%, Pohjois-Savossa asukasluku on pienentynyt 3,5% ja Lapinlahdella
pienentynyt 6,2%.
Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Lapinlahden asukasluku olisi vuonna 2040 syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike huomioiden 6463 asukasta (-15% nykyisestä) ja jos muuttoliike jätetään huomioimatta 7350 asukasta (-3,6%). (Lähtötietona Lapinlahdella vuoden 2003 asukasluku 7623)
|
|
2003 |
2005 |
2010 |
2015 |
2020 |
2025 |
2030 |
2035 |
2040 |
|
Väestöennuste muuttoliike huomioiden |
7623 |
7519 |
7303 |
7151 |
7036 |
6937 |
6817 |
6659 |
6463 |
|
Väestöennuste muuttoliikettä huomioimatta |
7623 |
7590 |
7521 |
7507 |
7535 |
7557 |
7530 |
7451 |
7350 |
Kaavio: Lapinlahden väestöennuste 2003-2040
Valtionosuusjärjestelmän rakenne on erittäin monimutkainen. On erittäin vaikeaa, miltei mahdotonta arvioida sitä, mikä on kunnan perusopetukseen kohdentuva todellinen valtionosuus. Koko kunnan valtionosuus muodostuu eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta: verotuloihin perustuva tasaus, yleinen valtionosuus, käyttötalouden valtionosuudet, perustamishankkeiden valtionosuudet ja harkinnanvaraiset avustukset.
Käyttötalouden valtionosuuksista perusopetuksen valtionosuus on hieman helpommin hahmotettavissa. Tässä valtionosuuslaskennassa keskitytään perusopetuksen valtionosuuden muodostumiseen ja sen vaikutuksiin.
Kunnan perusopetuksen rahoitus tulee valtiolta sekä kunnalta itseltään. Laskennallisesti valtionosuus muodostaa perusopetuksessa 57% kustannuksista ja kunnan osuus 43% Kunta ei kuitenkaan itse määrittele laskennallista hintaa järjestämälleen opetukselle, vaan perusopetuksen yksikköhinta määritellään monimutkaisella valtion määrittelemällä laskukaavalla. Perusopetuksen yksikköhinta kerrotaan oppilasmäärällä, jolloin saadaan laskennallinen summa kunnan perusopetukseen käytettävästä rahamäärästä. Tästä summasta valtionosuudet siis kattavat laskennallisesti 57% ja kunta itse 43%.
Perusopetuksen valtionosuuden muodostumiseen ovat nykyjärjestelmässä vaikuttaneet seuraavat seikat:
· oppilasmäärä
· kouluverkko
· erityisoppilaitten määrä sekä
· kunnan asukastiheys.
Järjestelmä on saanut kritiikkiä siitä, että kunta voi omilla päätöksillään vaikuttaa liiaksi saamansa valtionosuuden määrään säilyttämällä pieniä kouluja. Kritiikkiä on aiheuttanut myös se, että kunnat eivät kouluja lakkauttaessaan ole saaneet koko säästöä omaan käyttöönsä, vaan osa on ”huvennut” valtiolle menetetyn valtionosuuden muodossa. Tämä seikka, jolla on merkittävä yhteys kuntien kouluverkkoon, on muuttumassa, mikäli sisäministeriönkin jo julkaisema 138-sivuinen esitys kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi saa hyväksynnän.
Esityksessä kuntien rahoitus- ja valtionosuusperusteiden tarkistamiseksi perusopetuksen valtionosuusjärjestelmää muutettaisiin niin, että valtionosuuden muodostumiseen vaikuttaisivat seuraavat seikat: perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna tietyillä kertoimilla sekä porrastavina tekijöinä
· kunnan asukastiheys (niissä kunnissa, joissa asukastiheys <40)*
· kunnan kouluverkko (niissä kunnissa, joissa asukastiheys <4)*
· 7-9-luokilla olevien oppilaitten määrä
· vaikeimmin kehitysvammaisten (EHA2) oppilaiden lukumäärä
· muiden pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lukumäärä
· muiden erityisoppilaiden lukumäärä
· ruotsinkielisten oppilaiden lukumäärä
· vieraskielisten oppilaiden lukumäärä
· saaristolaisuus
· kaksikielisyys
*Lapinlahden asukastiheys 12,4
Esitys kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi pitää sisällään esimerkkilaskelmat siitä, kuinka kunkin kunnan valtionosuus muuttuisi esityksen myötä. Lapinlahdella Opetusministeriön valtionosuus (joka sisältää perusopetuksen lisäksi myös mm. lukio- ja muun koulutuksen, ilta- ja aamupäivätoiminnan, esiopetuksen, nuorisotyön, liikunnan, kirjaston ja kulttuuritoimen valtionosuudet) näyttäisi tuon muutoksen myötä kasvavan n. 11,5€ asukasta kohden eli vuositasolla n. 88 000 €. Muilta osin Lapinlahti näyttäisi menettävän valtionosuuksia.
Sivistystoimen talous- ja rahoituspäivillä 3.-4.2.2005 Mikkelissä on esitelty Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jouko Heikkilän ja Opetushallituksen laskentapäällikkö Rakel Tiihosen laskelmat siitä, millaisia kuntakohtaiset valtionosuudet olisivat uuden järjestelmän mukaan laskettuina. Kuntakohtaiset valtionosuudet on tuossa laskettu vuoden 2004 tilanteen mukaan ja Lapinlahden perusopetuksen yksikköhinta nousisi nykyisen mallin mukaan lasketusta 5185 €:sta 5274€:on, eli 89€, prosentuaalinen korotus olisi 1,7%.
Vaikka perusopetuksen yksikköhinta Lapinlahdella kasvaa valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä, se ei tarkoita sitä, että valtionosuuksien nettomäärä kasvaisi. Ensinnäkin laskenta perustuu siihen, että valtionosuuden muodostuminen mukailisi mahdollisimman hyvin kunkin kunnan perusopetuksen kulurakennetta ja kuluihin vaikuttavat eri osatekijät olisi huomioitu mahdollisimman hyvin. Oppilasmäärän vähetessä valtionosuuksienkin määrä kokonaisuudessaan vähenee, vaikkakin laskentatapa muuttuu ja perusopetuksen yksikköhinta olisi hieman aiempaa suurempi.
Esimerkkilaskelma:
Tässä esimerkissä sovelletaan vuosien 2004 ja 2005 yksikköhintoja ja oppilasmääriä. Nämä vuodet on valittu sen vuoksi, että laskentaperusteita ei vielä ole tiedossa, mutta vuodelta 2004 on olemassa em. laskenta- ja kehittämispäälliköiden esimerkkilaskelma, jota tässä voidaan soveltaa.
Vuoden 2004 Lapinlahden kunnan perusopetuksen yksikköhinta vanhan järjestelmän mukaan laskettuna on 5185€. Jos vuoden 2005 Lapinlahden kunnan perusopetuksen yksikköhinta kohoaisi laskelman mukaisen 1,7%, se olisi 5336€*1,017 =5426,71€.
Vuonna 2004 perusopetuksen oppilasmäärä on 905 oppilasta ja vuoden 2005 oppilasmäärä on 857 oppilasta. Vuoden 2004 laskennallisiksi kustannuksiksi tulisi vanhan valtionosuusjärjestelmän mukaan laskettuna 4 692 425€, joista valtionosuutta on 57% eli 2 674 682.2€.
Vuoden 2005 laskennallisiksi kustannuksiksi tulisi uuden valtionosuusjärjestelmän mukaan laskettuna 4 650 690,4€, josta valtionosuutta on 57% eli 2 650 893,5€. Valtionosuutta vuonna 2005 saadaan oppilasmäärän vähenemisen johdosta vuoden 2004 valtionosuutta 23 789€ vähemmän.
|
* |
Vuoden 2004 tunnusluvut Vanha valtionosuusjärjestelmä |
Vuoden 2005 tunnusluvut Uusi valtionosuusjärjestelmä Korotus 11,5€/asukas |
|
Perusopetuksen yksikköhinta |
5185€ |
5336€ |
|
Perusopetuksen yksikköhinnan korotus, arviolta 1,7% uudessa järjestelmässä |
- |
5426,71€ |
|
Oppilasmäärä |
905 |
857 |
|
Perusopetuksen laskennalliset kustannukset |
4 692 425€ |
4 650 690,4€ |
|
Perusopetuksen valtionosuus (57%) |
2 674 682.2€. |
2 650 893,5 |
Valtionosuuden muutos -23
789€
Esimerkkiin verrattuna valtionosuus tulee vähenemään
vuosittain enemmän kuin esimerkkivuosina, sillä jatkossa vastaavaa nousua perusopetuksen
yksikköhintaan ei ole tulossa. Laskettaessa
oppilasmäärän euromääräistä vaikutusta valtionosuuden vuosittaiseen muutokseen,
saadaan vuosien 2005-2010 oppilasmääräennusteen luvuilla ja vuoden 2005
perusopetuksen esityksen mukaisen arvion mukaan korotetulla yksikköhinnalla
(5426,71) saadaan valtionavun vuosittaiseksi keskimääräiseksi menetykseksi
tällä aikavälillä 60 000€/vuosi.
Toisin sanoen siitä huolimatta, että perusopetuksen yksikköhinta mahdollisesti nousee valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä, valtionosuudet vähenevät oppilasmäärän vähetessä. Tämä on huomioitava kouluverkkoa suunniteltaessa.
*Kysymyksessä ei ole ennuste, vaan esimerkkilaskelma. Se ei kuvaa todellista tilannetta, vaan soveltaa saatuja uutta valtionosuusjärjestelmää koskevia tietoja kunnan tilanteeseen.
Lapinlahden perusopetuksen tuntijako määritellään kunnan opetussuunnitelmassa. Tuntijaossa määritellään, montako tuntia kutakin oppiainetta opetetaan oppilaalle kullakin vuosiluokalla. Opetussuunnitelma on sitova ja velvoittava asiakirja. Siitä ei voida poiketa.
Lapinlahden kunnan tuntijako vuosiluokille 1-6
|
Tuntijako vuosiluokat |
ai |
ma |
ypi |
en |
ue/uo/et |
kä |
mu |
ku |
li |
hi |
fk |
Kktt |
Val |
Yht. |
|
1 |
7 |
4 |
2 |
0 |
1 |
2 |
1 |
1 |
2 |
0 |
0 |
1 |
0 |
21 |
|
2 |
7 |
4 |
2 |
0 |
2 |
1 |
1 |
1 |
2 |
0 |
0 |
1 |
0 |
21 |
|
3 |
6 |
4 |
3 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
2 |
0 |
0 |
2 |
0 |
25 |
|
4 |
6 |
4 |
3 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
2 |
0 |
0 |
2 |
0 |
25 |
|
5 |
5 |
4 |
2 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
2 |
2 |
1 |
2 |
0 |
26 |
|
6 |
5 |
4 |
1 |
2 |
1 |
2 |
1 |
2 |
2 |
1 |
1 |
2 |
1 |
25 |
Lapinlahden kunnanvaltuusto päätti vuoden 2005 talousarvion käsittelyn yhteydessä myös perusopetuksen tuntikehyksestä. Perusopetuksen tuntikehys määriteltiin tasolle 1,81 tuntia /oppilas. Oppilaalla tarkoitetaan vuosiluokkien 1-9 oppilaita. Näin ollen lukuvuoden 2005-2006 tuntikehys on 1551 tuntia. Lukuvuonna 2004-2005 perusopetuksen tuntikehys on ollut 1673 tuntia, joka on ollut keskimäärin 1,85 tuntia/oppilas.
Tuntikehyksen pienentyessä oppilaalle tarjottava opetuksen määrä ei vähene, mutta opettajan opettamat tunnit vähenevät. Tämä tarkoittaa sitä, että ns. jakotunteja on vähemmän eli opetus tapahtuu keskimääräistä suuremmissa ryhmissä verrattuna tilanteeseen, jolloin tuntikehys on suurempi.
Neljän esimerkin avulla voidaan tarkastella, miten koulun tuntimäärän pieneneminen vaikuttaa oppilaan saamaan opetukseen kouluittain. Koulujen tuntimäärät ovat viitteelliset, mutta esimerkit kuvastavat suuntaa, johon ollaan menossa, jos tuntikehyksen mukaiset tunnit jaetaan nykyisessä kouluverkossa koulujen kesken. Neljäntenä vaihtoehtona esitellään, kuinka tuntikehys voitaisiin jakaa, jos Heinäahon, Pajujärven ja Puolivälin koulut lakkautettaisiin.
Kouluista Heinäahossa, Martikkalassa, Nerkoolla, Pajujärvellä ja Puolivälissä tulisi lukuvuonna 2005-2006 olemaan esioppilaita.
Kaikissa neljässä vaihtoehdossa esitetään nykytilanne vasemmanpuoleisissa sarakkeissa ja esitetty uusi tilanne oikeanpuoleisissa sarakkeissa. Kunkin vaihtoehdon jälkeen on mietitty vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia sekä joidenkin vaihtoehtojen kohdalla myös kustannusvaikutuksia.
Vaihtoehdot on laadittu monet eri tekijät huomioon ottaen, kuten todellisessakin tilanteessa tuntimäärien jako tehdään. Huomioon on otettava mm. perusopetuksen opetussuunnitelma ja tuntijako, luokanopettajien ja muiden opettajien opetusvelvollisuus. Laskentatapa on melko monimutkainen ja normaalisti asiaa käsitellään yhdessä koulujen rehtorien kanssa.
|
Nykytilanne |
|
|
|
|
Vaihtoehto
1 |
|
|
|
|
|
|
|
2004-2005 |
|
|
|
|
2005-2006 |
|
|
|
|
|
|
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR keskim. |
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR
keskim. |
|
Alapitkä |
5 |
135 |
1,61 |
84 |
17 |
5 |
127 |
1,53 |
83 |
17 |
|
Heinäaho |
2 |
66 |
2,20 |
30 |
15 |
2 |
52 |
2,08 |
25 |
13 |
|
Martikkala |
2 |
72 |
1,95 |
37 |
19 |
2 |
54 |
1,50 |
36 |
18 |
|
Nerkoo |
4 |
116 |
1,47 |
79 |
20 |
4 |
107 |
1,32 |
81 |
20 |
|
Pajujärvi |
2 |
64 |
1,94 |
33 |
17 |
2 |
52 |
1,93 |
27 |
14 |
|
Puoliväli |
2 |
70 |
2,19 |
32 |
16 |
2 |
52 |
1,58 |
33 |
17 |
|
M&L 1-6 tod. |
14 |
373 |
1,35 |
277 |
20 |
14 |
362 |
1,38 |
262 |
19 |
|
M&L 7-9 tod. |
18 |
620 |
1,86 |
333 |
19 |
17 |
595 |
1,92 |
310 |
18 |
|
Erityisopetus |
|
145 |
|
|
|
|
138 |
|
|
|
|
UO jaET |
|
12 |
|
|
|
|
12 |
|
|
|
|
Yht. tod. |
49 |
1673 |
|
905 |
18 |
48 |
1551 |
|
857 |
18 |
|
Tuntia /
opp |
|
|
1,85 |
|
|
|
|
1,81 |
|
|
Vaihtoehto 1 pitää nykyisten perusopetusryhmien vuosiluokilla 1-6 määrän ennallaan. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko kunnassa on 18. Opettajilla on hyvin vähän ylitunteja. Lähtökohtana on ollut opetusvelvollisuuden täyttyminen. Luokanopettajan opetusvelvollisuus on laskennallisesti 24 tuntia, joista voi saada huojennusta esimerkiksi rehtorin tehtävien hoitamisesta, esioppilaitten opetuksesta, yhdysluokkaopetuksesta ja toisessa toimipisteessä opettamisesta. Tässä vaihtoehdossa Lapinlahdella olisi 31 luokanopettajan tehtävää, joissa ylitunteja olisi yhteensä 30 eli keskimäärin yksi ylitunti opettajaa kohden. Englannin aineenopettajia olisi nykyiset 3, joilla ei tässä mallissa olisi yhtään ylituntia.
Vaihtoehto 1:n hyvät puolet:
· kyläkoulut voidaan toistaiseksi säilyttää
· oppilaiden koulumatkat säilyvät ennallaan
· tuttu oppimisympäristö
· erityisoppilaitten ympäristö säilyy muuttumattomana
Vaihtoehto 2:n huonot puolet:
· yhdenkään koulun toimintaedellytykset eivät ole erityisen hyvät, koska tuntimäärät ovat pienet
· erittäin vähän jakotunteja
· opettajaa kohden tulee vähän ylitunteja, joka vaikeuttaa opettajan mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä määrään ja samalla palkkansa suuruuteen
· opetuksen laatu kärsii, koska ryhmäkoot kasvavat: opettajat ja oppilaat eivät pääse parhaisiin mahdollisiin tuloksiin
· erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarve kasvaa, kun yksittäistä oppilasta kohden tuleva aika vähenee
· koulut eriarvoisessa asemassa opetustuntien suhteen
· yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaitten huomiointi on vaikeampaa
· varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin jne vaikeutuu ryhmäkokojen kasvaessa.
Kustannusvaikutukset lukuvuoteen 2004-2005 verrattuna
· opettajien palkkauskulut pienenevät pienenevän oppilasmäärän myötä.
· mahdolliset muut tukitoimet lisääntyvät pidemmällä aikavälillä suurista opetusryhmistä johtuen
Oppilaan ja yksittäisen koulun näkökulmasta tarkasteltuna tilanne näyttäisi seuraavalta:
Alapitkä:
Koulussa on lukuvuonna 2004-2005 ollut 5 perusopetusryhmää, sama tilanne jatkuisi lukuvuonna 2005-2006. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koululla on 5 luokanopettajaa ja koulussa on yksi yhdysluokka, olkoonpa se lukuvuonna 2005-2006 vaikkapa 24 oppilaan 3-4-luokka. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko on 17 oppilasta.
Perusopetuksen tuntijako määrää, että vuosiluokilla 1-6 oppilaalle annetaan yhteensä 143 tuntia opetusta. Kun koulun tuntimäärä on 127 ja vuosiluokkia 3-4 opetetaan yhdysluokkaopetuksena, jakotunteja koko koulun käyttöön jää yhteensä 9. Jakotunnit tarvitaan 3-4-luokilla äidinkielen (3/6), matematiikan (4) ja englannin(2) opetukseen. Muissa aineissa opetusta annetaan yhdysluokkaopetuksena 3-4-luokilla ja muilla vuosiluokilla jakotunteja ei ole missään aineessa.
Luokanopettajille tulisi koulussa yhteensä 4 ylituntia.
Heinäaho
Koulussa on lukuvuonna 2004-2005 ollut 2 perusopetusryhmää, sama tilanne jatkuisi lukuvuonna 2005-2006. Koulussa on yhdysluokat 0-2, jossa 13 oppilasta ja 3-6, jossa 16 oppilasta. Koulussa on työskennellyt lukuvuonna 2004-2005 tuntiopettaja. Lukuvuonna 2005-2006 sellaiseen ei tuntimäärän puitteissa ole mahdollisuutta. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko on keskimäärin 13 oppilasta.
Perusopetuksen tuntijako määrää, että vuosiluokilla 1-6 oppilaalle annetaan yhteensä 143 tuntia opetusta. Kun koulun tuntimäärä on 52 tuntia ja opetus järjestetään yhdysluokkaopetuksena, jakotunteihin jää koko koulun käyttöön 5 tuntia. 5.-luokkalaisille muodostuu yksi jakotunti heidän 3,-4- ja 6.-luokkalaisista poikkeavan tuntimääränsä perusteella. Englanninopetukseen voitaisiin käyttää 4 jakotuntia. 1 jakotunti jäisi 0-2-luokkalaisten äidinkielen- tai matematiikanopetukseen. Kaikki muu opetus koulussa annettaisiin yhdysluokkaopetuksena. Koulun tilannetta helpottaisi kiertävän esiopettajan työpanos.
Martikkala
Koulussa on lukuvuonna 2004-2005 ollut 2 perusopetusryhmää, sama tilanne jatkuisi lukuvuonna 2005-2006. Koulussa voisi olla yhdysluokat 0-2, jossa 8 oppilasta ja 3-6, jossa 28 oppilasta tai vaihtoehtoisesti yhdysluokat 0-3, jossa 16 oppilasta ja 3-6, jossa 20 oppilasta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa 3.-luokan oppilaat saattaisivat työskennellä osan ajasta myös 3-6-yhdysluokassa. Lukuvuonna 2004-2005 koulussa on työskennellyt tuntiopettaja. Lukuvuonna 2005-2006 sellaiseen ei olisi mahdollisuutta. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko on 18 oppilasta.
Perusopetuksen tuntijako määrää, että vuosiluokilla 1-6 oppilaalle annetaan yhteensä 143 tuntia opetusta. Kun koulun tuntimäärä on 54 tuntia, 7 tuntia jäisi jakotunteihin. Englantiin käytettäisiin 2 jakotuntia ja esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan opetusta voitaisiin antaa 0-3-luokalla jakotunneilla (5). Kaikki muu opetus annettaisiin yhdysluokkaopetuksena. Kiertävän esiopettajan työpanos olisi tarpeellinen.
Nerkoo
Koulussa on lukuvuonna 2004-2005 ollut 4 perusopetusryhmää, sama tilanne jatkuisi lukuvuonna 2005-2006. Koulussa on aiemmin toteutettu vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, mutta tuntien vähentyessä siitä on osittain luovuttu. Lukuvuonna 2005-2006 koulussa on oppilaita seuraavasti: 1:13,2:17,3:12,4:17, 5:10,6:12. Oppilaiden jakaminen neljään perusopetusryhmään tuottaa hankaluuksia, eritoten, jos joukossa on erityisoppilaita. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko on 20 oppilasta.
Lukuvuonna 2005-2006 lisähaasteena Nerkoon koulussa on ensi kertaa myös esioppilaita.
Koulun tuntimäärän ollessa 107 tuntia englanninopetus voidaan järjestää luokkatasoittain omina ryhminään. Koululla on 10 jakotuntia, joitten käyttö riippuu luokkajaosta ja joka sisältää englanninopetuksen.
Pajujärvi:
Koulussa on lukuvuonna 2004-2005 ollut 2 perusopetusryhmää, sama tilanne jatkuisi lukuvuonna 2005-2006. Tuntiopettajan työpanokseen ei lukuvuonna 2005-2006 olisi mahdollisuutta, toisin kuin oli lukuvuonna 2004-2005. Lukuvuonna 205-2006 koulussa voisi olla yhdysluokat 0-2, jossa 11 oppilasta ja 3-6, jossa 16 oppilasta. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko on 14 oppilasta.
Koulun tuntimäärän ollessa 52 tuntia englanninopetus voitaisiin järjestää 3-4 ja 5-6-ryhmissä. Muihin jakotunteihin jäisi koko koululle 3 tuntia. Muu opetus annettaisiin yhdysluokkaopetuksena. Kiertävän esiopettajan työpanos olisi erittäin tarpeellinen.
Puoliväli
Koulussa on lukuvuonna 2004-2005 ollut 2 perusopetusryhmää, sama jatkuisi lukuvuonna 2005-2006. Koulussa voisi olla yhdysluokat 0-2, jossa 14 oppilasta ja 3-6, jossa 22 oppilasta. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko on 17 oppilasta.
Tuntien jakamisessa voitaisiin käyttää samaa periaatetta kuin Pajujärven koulussa. Kiertävän esiopettajan työpanos olisi erittäin tarpeellinen.
Matin ja Liisan koulu vuosiluokat 1-6
Matin ja Liisan koulussa voisi lukuvuonna 2005-2006 olla 14 perusopetusryhmää kuten oli myös lukuvuonna 2004-2005. Näistä 1-2-3-5-luokkia kaksi kpl ja 4-6-luokkia 3 kpl. Luokkakoot olisivat 1:20+20, 2:20+22, 3:20+19, 4:16+16+17, 5:20+19, 6:17+18+18. Perusopetusryhmän keskimääräinen koko on 19 oppilasta.
Perusopetuksen tuntijaon mukaan opetusta annetaan 42+42+50+75+52+75=336 tuntia. Sama tuntimäärä tarvitaan, jotta 14 luokanopettajan opetusvelvollisuus täyttyisi. Englanninopetusta annettaisiin 26 tuntia, joista jakotunteina 6. Muita jakotunteja koulun käyttöön jäisi 20. Nämä voitaisiin käyttää 1.-ja 2.-luokkalaisten äidinkielen ja matematiikan opetukseen. Matin ja Liisan koulun luokanopettajilla ei olisi yhtään ylituntia.
|
Nykyinen tilanne |
|
|
|
|
Vaihtoehto
2 |
|
|
|
|
|
|
|
2004-2005 |
|
|
|
|
2005-2006 |
|
|
|
|
|
|
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR keskim. |
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR
keskim. |
|
Alapitkä |
5 |
135 |
1,61 |
84 |
17 |
5 |
127 |
1,53 |
83 |
17 |
|
Heinäaho |
2 |
66 |
2,20 |
30 |
15 |
2 |
59 |
2,36 |
25 |
13 |
|
Martikkala |
2 |
72 |
1,95 |
37 |
19 |
2 |
61 |
1,69 |
36 |
18 |
|
Nerkoo |
4 |
116 |
1,47 |
79 |
20 |
5 |
127 |
1,57 |
81 |
16 |
|
Pajujärvi |
2 |
64 |
1,94 |
33 |
17 |
2 |
59 |
2,19 |
27 |
14 |
|
Puoliväli |
2 |
70 |
2,19 |
32 |
16 |
2 |
59 |
1,79 |
33 |
17 |
|
M&L 1-6 tod. |
14 |
373 |
1,35 |
277 |
20 |
12 |
314 |
1,20 |
262 |
22 |
|
M&L 7-9 tod. |
18 |
620 |
1,86 |
333 |
19 |
17 |
595 |
1,92 |
310 |
18 |
|
Erityisopetus |
|
145 |
|
|
|
|
138 |
|
|
|
|
UO jaET |
|
12 |
|
|
|
|
12 |
|
|
|
|
Yht. tod. |
49 |
1673 |
|
905 |
18 |
47 |
1551 |
|
857 |
18 |
|
Tuntia /
opp |
|
|
1,85 |
|
|
|
|
1,81 |
|
|
Vaihtoehto 2:n keskeiset muutokset vaihtoehto 1:en ovat:
Vaikutukset verrattuna lukuvuoteen 2004-2005
Vaihtoehto 2:n hyvät puolet:
· kyläkoulut voidaan toistaiseksi säilyttää
· oppilaiden koulumatkat säilyvät ennallaan
· tuttu oppimisympäristö
· erityisoppilaitten ympäristö säilyy muuttumattomana
· Nerkoon koulun tilanne paranee perusopetusryhmien määrän lisääntyessä
Vaihtoehto 2:n huonot puolet:
· yhdenkään koulun toimintaedellytykset eivät ole erityisen hyvät, koska tuntimäärät ovat pienet
· Matin ja Liisan koulun tilanne heikkenee
· Matin ja Liisan koulun 1-6-luokkien opetusryhmät kasvavat niin suuriksi, että tietyntyyppisten erityisoppilaitten sijoittelu opetusryhmiin vaikeutuu olennaisesti
· erittäin vähän jakotunteja
· opettajaa kohden tulee vähän ylitunteja, joka vaikeuttaa opettajan mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä määrään ja samalla palkkansa suuruuteen
· opetuksen laatu kärsii, koska ryhmäkoot kasvavat: opettajat ja oppilaat eivät pääse parhaisiin mahdollisiin tuloksiin
· erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarve kasvaa, kun yksittäistä oppilasta kohden tuleva aika vähenee
· koulut eriarvoisessa asemassa opetustuntien suhteen
· yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaitten huomiointi on vaikeampaa
· varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin jne vaikeutuu ryhmäkokojen kasvaessa.
|
Nykytilanne |
|
|
|
|
Vaihtoehto
3 |
|
|
|
|
|
|
|
2004-2005 |
|
|
|
|
2005-2006 |
|
|
|
|
|
|
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR keskim. |
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR
keskim. |
|
Alapitkä |
5 |
135 |
1,61 |
84 |
17 |
5 |
135 |
1,63 |
83 |
17 |
|
Heinäaho |
2 |
66 |
2,20 |
30 |
15 |
2 |
66 |
2,64 |
25 |
13 |
|
Martikkala |
2 |
72 |
1,95 |
37 |
19 |
2 |
72 |
2,00 |
36 |
18 |
|
Nerkoo |
4 |
116 |
1,47 |
79 |
20 |
4 |
116 |
1,43 |
81 |
20 |
|
Pajujärvi |
2 |
64 |
1,94 |
33 |
17 |
2 |
64 |
2,37 |
27 |
14 |
|
Puoliväli |
2 |
70 |
2,19 |
32 |
16 |
2 |
70 |
2,12 |
33 |
17 |
|
M&L 1-6 tod. |
14 |
373 |
1,35 |
277 |
20 |
10 |
283 |
1,08 |
262 |
26 |
|
M&L 7-9 tod. |
18 |
620 |
1,86 |
333 |
19 |
18 |
595 |
1,92 |
310 |
17 |
|
Erityisopetus |
|
145 |
|
|
|
|
138 |
|
|
|
|
UO jaET |
|
12 |
|
|
|
|
12 |
|
|
|
|
Yht. tod. |
49 |
1673 |
|
905 |
18 |
45 |
1551 |
|
857 |
19 |
|
Tuntia /
opp |
|
|
1,85 |
|
|
|
|
1,81 |
|
|
Keskeiset muutokset vaihtoehdossa 3 verrattuna tilanteeseen 2004-2005
Vaihtoehdon 3 vaikutukset verrattuna lukuvuoteen 2004-2005.
Vaihtoehto 3:n hyvät puolet:
· kyläkoulut voidaan toistaiseksi säilyttää
· kyläkoulujen toimintaedellytykset paranevat, kun tuntimäärä pidetään edellisvuoden tasolla huolimatta oppilasmäärän pienenemisestä
· oppilaiden koulumatkat säilyvät ennallaan
· tuttu oppimisympäristö
· erityisoppilaitten ympäristö säilyy muuttumattomana
Vaihtoehto 3:n huonot puolet:
· Matin ja Liisan koulun tilanne heikkenee olennaisesti
· Matin ja Liisan koulussa joudutaan antamaan yhdysluokkaopetusta, jotta opettajien työpanos saataisiin käytettyä mahdollisimman tehokkaasti eri vuosiluokkien oppilasmäärä huomioiden
· Perusopetuslain suoraviivainen noudattaminen kuvatuissa olosuhteissa vaikeutuu
· Eriarvoisuus koulujen välillä kasvaa valtavaksi, Matin ja Liisan koulun tuntikehys oppilasta kohden on puolet pienimpien koulujen oppilaskohtaisesta tuntikehyksestä
· erittäin vähän jakotunteja erityisesti Matin ja Liisan koululla
· opettajaa kohden tulee vähän ylitunteja, joka vaikeuttaa opettajan mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä määrään ja samalla palkkansa suuruuteen
· opetuksen laatu kärsii, koska ryhmäkoot kasvavat: opettajat ja oppilaat eivät pääse parhaisiin mahdollisiin tuloksiin
· erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarve kasvaa, kun yksittäistä oppilasta kohden tuleva aika vähenee
· yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaitten huomiointi erityisesti Matin ja Liisan koululla on vaikeampaa
· varhainen puuttuminen oppimisvaikeuksiin jne vaikeutuu ryhmäkokojen kasvaessa.
|
Nykytilanne |
|
|
|
|
Vaihtoehto 4 |
|
|
|
|
|
|
|
2004-2005 |
|
|
|
|
2005-2006 |
|
|
|
|
|
|
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR keskim. |
POR |
Tunnit |
Tuntia/opp. |
Opp.määrä |
POR
keskim. |
|
Alapitkä |
5 |
135 |
1,61 |
84 |
17 |
6 |
152 |
1,38 |
110 |
18 |
|
Heinäaho |
2 |
66 |
2,20 |
30 |
15 |
|
|
|
|
|
|
Martikkala |
2 |
72 |
1,95 |
37 |
19 |
2 |
70 |
1,94 |
36 |
18 |
|
Nerkoo |
4 |
116 |
1,47 |
79 |
20 |
5 |
135 |
1,67 |
81 |
16 |
|
Pajujärvi |
2 |
64 |
1,94 |
33 |
17 |
|
|
|
|
|
|
Puoliväli |
2 |
70 |
2,19 |
32 |
16 |
|
|
|
|
|
|
M&L 1-6 tod. |
14 |
373 |
1,35 |
277 |
20 |
16 |
449 |
1,40 |
320 |
20 |
|
M&L 7-9 tod. |
18 |
620 |
1,86 |
333 |
19 |
18 |
595 |
1,92 |
310 |
17 |
|
Erityisopetus |
|
145 |
|
|
|
|
138 |
|
|
|
|
UO jaET |
|
12 |
|
|
|
|
12 |
|
|
|
|
Yht. tod. |
49 |
1673 |
|
905 |
18 |
47 |
1551 |
|
857 |
18 |
|
Tuntia /
opp |
|
|
1,85 |
|
|
|
|
|
|
|
Vaihtoehdossa 4 Heinäahon, Pajujärven ja Puolivälin koulut olisi lakkautettu. Pajujärven oppilaat olisivat Alapitkän koulun oppilaina ja Heinäahon ja Puolivälin koulun oppilaat Matin ja Liisan koulun oppilaina. Kunnassa olisi 29 luokanopettajan tehtävää sekä tuntiopettajan työpanos Martikkalan koululla.
Kunnassa annettaisiin yhdysluokkaopetusta Martikkalan koululla luokilla 0-2 ja 3-6 sekä Nerkoolla yhdessä yhdysluokassa, mikäli Nerkoo ei haluaisi jatkaa vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen antamista. Perusopetusryhmien koko pysyisi melko tavalla ennallaan, opetusta helpottaisi se, että samassa luokassa olisi pääasiassa saman luokkatason oppilaita. Oppilasta kohden annettavan opetuksen määrä lisääntyisi, eli opettajan yhdelle oppilaalle antama aika lisääntyisi.
Vaihtoehto 4:n hyvät puolet:
· Oppilasta kohden tuleva tuntimäärä kasvaa
· Opetuksen laatu paranee opetusryhmien koon pienetessä
· Koulujen eriarvoisuus opetustuntien määrän suhteen pienenee
· Yhdysluokkaopetus vähenee
· Kaikkien koulujen toimintaedellytykset ovat nykyisellä tasolla tai jopa entistä paremmat
· Opetustunnit voidaan hyödyntää tehokkaammin ryhmäkokojen tullessa ihanteellisemman kokoisiksi
Vaihtoehto 4:n huonot puolet
· 3 kyläkoulua joudutaan lakkauttamaan
· oppilaille tulee koulunvaihto kesken alakoulun
· Matin ja Liisan koulu on suunniteltu pienemmälle oppilasmäärälle ja joudutaan tekemään erityisjärjestelyjä kaikkien oppilaiden mahduttamiseksi tiloihin.
· Osan oppilaista koulumatkat pitenevät ja koulumatkaan käytetyt ajat pitenevät
· Saatetaan joutua järjestämään erilliskuljetuksia mm. esioppilaitten takia
Vaihtoehto 4:n kustannusvaikutukset
· Palkkauskulut pienenevät monista eri syistä: tuntimäärä pienenee verrattuna nykytilanteeseen, yhteisten opettajien toimipaikat vähenevät ja liikkuminen vähenee, koulujen muun henkilöstön palkkauskulut pienenevät, opettajien palkkauskulujen tehokkuus lisääntyy: ylitunnit ovat työnantajan näkökulmasta edullisempia kuin useammat virat, joissa ei ole ylitunteja
· koululaiskuljetusten kustannukset muuttuvat
· osa oppilaista saattaa siirtyä naapurikunnan kouluihin, joka näkyy pienenevinä valtionosuuksina
· lakkautettavien koulujen kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset jäävät pois, mm. vuokrat, ylläpito- ja mahdolliset tulevat korjauskustannukset