Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku rakensi suomalaista kulttuuria 1800- ja 1900- lukujen vaihteessa kuvataiteiden, taidevalun, musiikin ja käsityön aloilla. Heidän perintöään vaaliva Halosten Museosäätiö ylläpitää Eemil Halosen museota ja Lapinlahden taidemuseota. Ympärivuotinen näyt telytoiminta on jatkunut jo 1970- luvun puolivälistä saakka. Halosista on lähtenyt liikkeelle paikkakunnan ”taiteellinen lumivyöry”: Kuvataidelukio, Portaanpään opiston kuvataidelinja sekä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu. Perinteikkään Lapinlahden musiikki leirin isähahmo oli juuriltaan lapinlahtelainen säveltäjä Ahti Sonninen. Taiteeseen perustuva yritys on mm. Raija Weisenbergin Ateljee – Galleria Luova Puu. Paavo Ruotsalaisen syntymäpaikkakunnalle Lapinlahdelle perustettiin Portaanpään kristillinen kansanopisto 1923. Portaanpää on nykyisin vireä ja monipuolinen toisen asteen oppilaitos, joka tuo paikkakunnalle runsaasti sekä nuoria että aikuisopiskelijoita.

Sanonta tietää, että jos tulet Lapinlahdelta, tulet puukirkolta, ja jos menet Varpaisjärvelle, menet kivikirkolle. Nämä F.A. Sjöströmin (1880) ja Josef Stenbäckin (1904) suunnittelemat uljaat rakennukset ovat itseoikeutetusti Lapinlahden ja Varpaisjärven kylien tunnetuimmat kohteet. Kun perinteinen hiihtotapahtuma Paulintaival hiihdetään maaliskuun 2. sunnuntaina, hiihtosuunta on puukirkolta kivikirkolle ja aina Tahkovuorelle asti. Tapahtuma on saanut nimensä viime sodissa haavoittuneen maastohiihdon maailmanmestarin Pauli Pitkäsen mukaan.

Jos Lapinlahden kunta olisi musiikkityyli, se olisi varmaankin kantria. Kunta on vahvaa maa-, metsä- ja varsinkin maitotalouden aluetta. Lapinlahdella on noin 3700 lehmää, jotka ovatkin kunnan tärkeimpiä työnantajia. Maitoa jalostetaan juustoiksi ja maitojauheiksi Lapinlahden Valion tehtailla, joissa on noin 310 työntekijää. Valion meijeri ottaa vastaan vuosittain yli 300 miljoonaa litraa maitoa. Vuonna 2010 Valion tehtailla valmistettiin juustoja 27 miljoonaa kiloa ja maitojauheita 32 miljoonaa kiloa. Varsinkin Korpijärven kylä on tunnettu siitä, että maaseudun muutosta ei ole jääty itkemään. Karjataloutta on kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti, ympäristöä ja eläimiä kunnioittaen sekä tiivistämällä yhteistyötä naapurien kanssa. Lapinlahden suosittuja Juusto- ja viinijuhlia vietetään elokuussa. Niiden sydän on maan suurin juustopöytä.

Kesäteatterit Alapitkällä ja Korpijärvellä kuuluvat kesäteatterien parhaimmistoon. Huumoripitoisia ohjelma palveluita tilauksesta tarjoavat mm. Heinäahon näytelmäpiiri – mukana mm. kolme murremestaria! – ja kansan musiikkiryhmä Mahottomat. Varpaisjärven Maalaismarkkinat, KorpiGallialaiset ja Lapinlahden Vasikkasavut ovat mainioita maalaishenkisiä kesätapahtumia. Lapinlahden Aikataika on syksyinen kulttuurikarnevaali. Ikivanhassa ja huolella kunnostetussa Väärnin Pappilassa järjestetään tilaisuuksia ympäri vuoden.

Alapitkän kylällä sijaitseva Suomen Asutusmuseo on oikealla paikkakunnalla. Lapinlahdelle asutettiin sotien jälkeen yli 2.000 karjalaista, mikä merkitsi kunnan väkilukuun yli 20 % kasvua. Alapitkän ortodoksinen tsasouna on ensimmäinen karjalaisten uusille asuinsijoille rakennettu ortodoksinen pyhäkkö. Tsasounan pihapiirissä sijaitsee karjalaisten asuttajan Veikko Vennamon muistomerkki, jonka veisti Herman Joutsen. Talonpoikien herättäjä ja erämaan profeetta Paavo Ruotsalainen syntyi ja asui pitkään Lapinlahden nykyisen kunnan alueella. Hän syntyi Alapitkän Tölvällä 1777, asui kolmessa paikassa Varpaisjärven alueella 1787–1815 ja löysi sieltä vaimokseen Riitta Ollikaisen. Paavon ja Riitan muistoksi vaalitaan Koskenniemen seuratupaa.

Savo Games. Yleisurheilun huippukisoja Lapinlahdella on järjestetty jo 1970- luvun alusta lähtien. Tunnetuimman tapahtuman peesissä kuntaan on luotu monipuoliset liikuntapalvelut. 2000-luvulla Lapinlahden urheiluelämän menestyjiä ovat olleet nuoret naiset ja ringette: LL-89 on voittanut useita Suomen mestaruuksia sekä seurajoukkueiden maailmanmestaruuden. Kuvassa kisätunnelmaa Paulintaival-laturetken varrelta. Varpaisjärven Maalaismarkkinat. Maaseudun kesän aito tapahtuma, joka vetää kauppiaita, kävijöitä ja hyviä esiintyjiä. Maalaismarkkinoilla sattuu ja tapahtuu, ja niistä riittää aina puhetta!