bannerikuva
Taidemuseo Eemil.jpg
Taidemuseo Eemil

Taidemuseorakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen Eemil Halosen museo ja Lapinlahden taidemuseo yhdistyivät saman katon alle. 

FB_IMG_1491993339111.jpg
Future Cup asfalttisprintsarja

Future Cup asfalttisprintsarja käyntiin reilun sadan kilpailijan voimin -
Laatu korvaa määrän!

   5.8.2017 - Lapinlahti #1, Lapinlahden Autourheilijat
   6.8.2017 - Lapinlahti #2, Lapinlahden Autourheilijat
 

 

tornista1.jpg
"Ee hättee, Väesälänmäk näkkyy.”


Vanha sanonta Lapinlahdelta. Väisälänmäen kansallismaisemassa voi samota taiteilijoiden jalanjäljissä ja kiivetä näkötorniin 220 m korkuisella mäellä. Voit nähdä kuvia maalauksista, joita Eero Järnefelt sekä Pekka ja Antti Halonen Väisälänmäellä maalasivat.

Näkymä Onkivedelle Väisälänmäen näkötornista, kuva Morten Lund Tiirikainen, teksti Minna Kettusen

Tähystäjä, Olli Halonen.jpg
Halosten mailla

Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku rakensi suomalaista kulttuuria 1800- ja 1900- lukujen vaihteessa kuvataiteiden, taidevalun, musiikin ja käsityön aloilla. Heidän perintöään vaaliva Halosten Museosäätiö ylläpitää Taidemuseo Eemiliä. Ympärivuotinen näyttelytoiminta on jatkunut jo 1970- luvun puolivälistä saakka.

Halosista on lähtenyt liikkeelle paikkakunnan ”taiteellinen lumivyöry”: Kuvataidelukio, Portaanpään opiston kuvataidelinja sekä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu. Perinteikkään Lapinlahden musiikki leirin isähahmo oli juuriltaan lapinlahtelainen säveltäjä Ahti Sonninen.


Tähystäjä, Olli Halonen (1996), teksti Minna Kettusen
Tiilikkajoki Lapinlahden ja Rautavaaran rajalla
Huuhkaja-Älänne


Huuhkajan–Älänteen alue tarjoaa monen mielestä Lapin veroisia maisemia sekä kokemuksia turmeltumattomasta luonnosta. Huuhkajan kierroksen voit patikoida, mutta upeaan Tiilikkajokeen saat tuntumaa parhaiten melomalla… mielellään pari kertaa kaatuen. Kalaisa joki on 21 km pitkä ja sisältää 17 koskea.

Tiilikkajoki Lapinlahden ja Rautavaaran rajalla. Kuvan on ottanut Terttu Ruotsalainen.