bannerikuva
Etusivu / Kulttuurihenkinen lenkkipolku - Varpaisjärvi / Kunnantupa, Pörhölän talo

Varpaisjärven kunta perustettiin tammikuun 19. päivä 1911 Varpaisjärven majatalossa. Kuntakokousten pitämistä jatkettiin jatkossa kievarin isossa tuvassa, joka oli väliaikaisesti vuokrattu tähän tarkoitukseen kievarin isännältä Junnu Vänniseltä.

Kunnallislaki määräsi kunnan hoidettavaksi monia tehtäviä, kuten huoltotyön ja opetustoimen järjestelyt, teiden ja siltain kunnossapidon, kyyditys- ja kestikievarilaitoksen järjestelyt, järjestyksen ylläpidon ja paloturvallisuudesta huolehtimisen. Jo vuonna 1910 oli asetettu toimikunta suunnittelemaan omaa kunnantupaa.  Kunnantuvan tontti vuokrattiin seurakunnalta ja vuokra-aika oli 50 vuotta. Lisäksi vuokraehdoissa mainittiin:

”Kunta ei saa harjoittaa huoneellaan mitään sopimatonta menoa, joiden kautta kirkon ja kirkkopalstan rauha ja järjestys tulisi häirityksi: niin kuin julkisia tansseja ja muita huveja, ja muutenkin järjestettävä niin, että kirkkoväki kirkon aikana ei tulisi tilaisuuteen viettämään siellä aikaansa jumalanpalveluksen aikana.”

Kunnantuvan rakennustarpeet ostettiin kauppias August Väisäseltä ja rakennusurakan otti tehtäväkseen Isak Apell. Kuntahuoneen katselmus pidettiin vuonna 1911, mutta loppukatselmus siirtyi seuraavan vuoden lopulle. Kunnantuvan lämmityksestä ja puhtaana pidosta vastasi Paavo Myöhänen ja hänen vaimonsa Liisa toimi kahvinkeittäjänä. Paavo Myöhänen toimi myös väliaikaisena vanginvartijana, sillä kunnantupaan sijoitettiin vankikoppi eli putka. Myös lääkärin vastaanotto oli kunnantuvalla ja sinne sijoitettiin säästökassakin. Käydessään kirkonkylällä asioillaan tai kirkossa syrjäkyläläiset yöpyivät kunnantuvalla.

Kunnantupa toimi kunnallisten toimien pääpaikkana 1930-luvulle saakka, jolloin kunnantoimisto siirtyi entiselle työväentalolle. Työväetalolta kunnanvirasto siirrettiin peruskorjattuun entiseen kansakoulurakennukseen vuonna 1979. Kunnantuvalle kuitenkin palautui osa kunnanviraston toimistoista, kun uusi lääkäritalo valmistui 1960-luvun alussa.

 

Kunnantupa lääkärin vastaanottotiloina

Terveyden- ja sairaanhoito sai kunnallishallinnossa varsin vähän huomiota vielä 1920-luvun alkaessa Kätilöiden otto tuli lakisääteiseksi vuonna 1920 ja vuoden 1927 terveydenhoitolaissa kuntia kehotettiin perustamaan terveydenhoitolautakunta ja palkkaamaan kunnanlääkäri ja eläinlääkäri.

Nilsiän kunnanlääkäri piti vastaanottoa kaksi kertaa kuukaudessa kunnantuvalla vuoteen 1929 saakka, jolloin Varpaisjärvi sanoutui irti Nilsiän ja Varpaisjärven kunnanlääkäripiiristä. Tämän jälkeen aloitettiin yhteistyö Lapinlahden kunnan kanssa, koska Lapinlahdelle olivat paremmat liikenne- ja puhelinyhteydet.  Lapinlahden kunnanlääkäri P. Valtimo piti kunnantuvalla vastaanottoaan kahdesti kuussa.

Oman kunnanlääkärin saaminen oli pitkä ja monimutkainen prosessi. Jo vuonna 1928 asetettu valmisteluvaliokunta päätyi kuitenkin kannanottoon:

”Lääkäri tulisi maksamaan 25.000 mk ja nykyään maksaa lääkäri kunnalle 5.200 mk, joten nykyisten kireiden rahaolojen takia ei valmisteluvaliokunta katso edulliseksi ottaa kunnalle lääkäriä”

Vuonna 1930 kunnanlääkärin virka kuitenkin päätettiin perustaa, mutta se kaatui taloudellisiin vaikeuksiin. Neljän vuoden päästä tehtiin uusi perustamispäätös, mutta asia raukesi valtuuston kokouksessa. Samoin kävi myös vuonna 1936. Oma kunnanlääkäri kuntaan saatiin vasta 1938, jolloin virkaan haki lääk. lis. Aili Perkiö Helsingistä ainoana hakijana. Kunnanlääkärille kunnostettiin lääkärin vastaanottotilat ja asunto kunnantupaan. Erinäisten erimielisyyksien ja luottamuspulan johdosta Perkiö irtisanottiin virastaan jo seuraavana vuonna.

Varpaisjärven toisena kunnanlääkärinä toimi lääk. lis. Lauri Pörhölä, joka sota-ajan takia ei voinut aluksi pysyvästi hoitaa vastaanottoaan Varpaisjärvellä vaan vasta sota-ajan jälkeen alkoivat säännölliset vastaanotot. Tohtori Pörhölä tuli tunnetuksi myös oman kunnan ulkopuolella pätevänä yleislääkärinä, joka huolehti puutteellisissa oloissa suuresta väestömäärästä.  Hänen työpäivänsä kotikäynteineen olivat tavattoman pitkiä ja hänen tyylinsä toimiensa hoitamisessa muodostui käsitteeksi. Pörhölä toimi Varpaisjärven kunnanlääkärinä vuoteen 1960 saakka, jolloin hänen tilalleen valittiin Veikko Ryhänen Iisalmen maalaiskunnasta. 

Lääkärin vastaanottotilojen jälkeen kunnantuvalla on ollut monenlaista toimintaa. Ensimmäiseksi taloon tuli mattokutomo, joka siirtyi kunnantuvalta vanhaan pappilaan. Sen jälkeen 1978 Varpuke aloitti toimintansa kunnantuvalla. Myös Varpakone on toiminut talossa. Lapinlahden Ekotorilla oli sivupiste Varpaisjärvellä ja se oli sijoitettu kunnantuvalle. Samaan aikaan talossa toimi myös taksiasema. Myös eläinlääkärin vastaanotto oli välillä kunnantuvalla. Tällä hetkellä talossa on kansalaisopiston toimintaa ja yläkerrassa on asuntoja.

 

Tekstiä koostettaessa käytetty lähteenä mm.:

Marjatta Haara, Kunnalliselämä, Varpaisjärvi-kirja

Jussi Tervo, Tiedonanto 14.5.2018