bannerikuva
Tavaramakasiini

Lapinlahdelle saapui melko vähän tavaraa, yleensä yksi vaunukuorma päivässä, jonka tavarat asemamies huolehti makasiiniin. Pääasiassa kuorma oli kauppoihin myytäväksi menevää tavaraa, joka toimitettiin asemalta kauppoihin tavallisesti hevoskuljetuksella. Posti tuli myös päivittäin omalla postivaunulla asemalle ja kuljetettiin hevoskuljetuksella eteenpäin.

Kun kuorma-autot yleistyvät ja tavarat alettiin kuljettaa suoraan autoilla, jäi päivittäinen tavaravaunukin tarpeettomaksi. Postikin tuli päivittäin omalla postiautolla perille.

Mitä Lapinlahdelta sitten vietiin, kuvamaidosta Marskin patsaaseen? Alkuvuosina sieniä ja marjoja, saha- ja puutavaraa. Nykyisinkin aseman lastausalueella voi nähdä isoja tukkikasoja odottamassa kuormausta.

1950-luvulla rakennettiin luiska makasiinin etuosaan. Se helpotti mm. eläinten kuljetusta sekä esim. Mannerheimin ratsastajapatsaan lastausta. Tavaramakasiiniin vei pohjoisen puolelta erillinen lisäraide, joka on myöhemmin purettu.

Erikoista kuljetettavaa ovat olleet myös muut Lapinlahden taidevalimosta lähteneet suuret patsaskuljetukset. Elias Halosen (s.1921-1965) taidevalimon (1953-1964) piti rakentaa nosturi parruhirsistä, jotta Mannerheimin patsas saatiin lastattua osina vaunuun. Osat koottiin hitsaamalla Helsingissä taiteilija Aimo Tukiaisen, (s.1917-1996) valvonnassa.

Erikoisin Lapinlahdelta lähtevä kuljetus oli Neuvostoliittoon menevä Kuivamaito Oy:n valmistama maitojauhe. Sen toimitus ei ollut jatkuvaa, vaan tapahtui 5-6 kertaa vuodessa kulloistenkin sovittujen idänkauppakiintiöiden mukaan. Kuljetukset hoidettiin Vainikkalan kautta venäläisillä vaunuilla ja kuljetukseen oli annettu tarkat ohjeet. Venäläiset vaativat, että Kuivamaito Oy:n oli ennen jauheen lastaamista suojattava tavaravaunut. Vaunun pohjalle ja sivuseiniin rakennettiin laudoitus ja siihen kiinnitettiin muovi, joka esti kosteuden pääsyn seinän läpi. Sen jälkeen vaunu sisustettiin kovalevyllä ja tuloksena oli siisti, melkein asunnoksi kelpaava vaunu. Yhdessä kuivamaitoerässä saattoi vaunuja olla jopa 60, kuitenkin yleensä n. 10. Vaunut eivät tulleet takaisin, vaan vaunujen muutostyö jouduttiin aina tekemään uudelleen.

Nilsiästä tuotiin keväisin kvartsihiekkaa, jota käytettiin lasiteollisuuteen. Hiekka tuotiin Radus-yhtiön omilla kuorma-autoilla nykyisen automaalaamon seudulla olevaan rakennuksen sisään ja sieltä se edelleen kuljetettiin junilla. Tässä samassa rakennuksessa Elias Halonen aloitti valimotoiminnan ja mm. "Marski" patsaan tekemisen.

Pitkään säännöllisenä ja päivittäisenä vuorona säilyi Kuopion meijeriin ajettava maitojuna. Se lähti aamulla, pysähtyi maitolaitureilla ottaen maitotonkat ja palasi illalla.

Asemamiehillä oli tavaramakasiinin eteläpäädyssä oma tila, jossa kirjoitettiin rahtikirjat ja luovutettiin tavarat. Tätä varten oli mm. vaa’at makasiinissa. Pohjoispäädyssä oli tila, jossa säilytettiin kuljetusta odottavia lehmiä. Eläinten kuljetusvaunut olivat väriltään muista poikkeavat eli valkoiset.

Jos rahti piti maksaa, tätä ei voinut tehdä makasiinirakennuksessa vaan maksu piti suorittaa asemarakennuksessa olevaan konttoriin.