bannerikuva
Etusivu / Savoks
Lupsakoetten immeisten luatupitäjä, sitä on Lapillahti.
Missee myö ollaan?

Lapillahtelaeset asustelloo Savossa, meleko laella keskellä Suomee.
Iisalameen on matkoo vähä reelu kolomattakymmentä kilometriä ja Kuopijoon vähä vajjoo kuuskymmentä, eli ee paljo mittään. 

Kulukemaan piäsöö. Viitostie ja raatatie halakasoo pitäjän ja pirssillä vilahtaa Rissalaan puolessa tunnissa, jos kuka lentoon hamuvaa. Se on muuten se raatatie se sama mittee ne Matti ja Liisa siinä Ahon Jussin Raatatie-rommaanissa rylykkäs kahtomaan. Laevat on kulukenna Lapillahelle ennevvanahaan ihan myötääsä ja hyvästipä tuo luottaa vieläe...

Minkälaesija myö muka ollaan?

Lapillahtelaeset pittää mielellään ihteesä semmoisina eelläkulukijoena.
Liekköön tuossa perree, mää tiijjä! Jottii ne on semmosta huastanna ja onpa tuo taenna vilahtoo jollonnii lapillahtelaeste ihtesäkkii mieleen...

Lapillahtelaesissa on jos vaekka minkälaesta vilikunoo. Jokkaenen elelelöö omalla tyylillään, kenen piä nyökkää , kenen pylly pylykkää...! Ja kun kerta erlaesija ite kuhhii ollaan, on opittu hyväksymmään kaekenlaeset immeiset semmosennaan. Lukkuunottamata semmosia, jotka olla vokottaa olovinnaan...

Lapillahtiko kulttuurpitäjä?

Maesemista kelepoo ylypeillä! Uskoo kuka tahhaasa jos ramuvaa Väesälänmäen näkötorniin. Sillä mäellä on taaluja mualaellu Halos-Pekasta alakain monet taeteilijat. Sielläpä on se Ruatajat rahanalasettii tehty. Ilimankos Lapillahella on jonniillaesen kulttuurpitäjän maene. Ja maene ee aenakaa vähene korpijäveläesten eekä alapitkäläesten teattertoohuin tähe.

Lapillahella taeteilijat pystyy esittelemään tekosijaan ihan vartavasten tehyssä museossa. Kylän halaki kun kävellä kytkyttelet niin samalla voet ihhaella emäkommeita patsaeta ihan ulukoilimassa. Ja kolomenkymmene vuen aejan on Lapillahella kesäaekaan pietty oekeen tolokku mussiikkileeri. Kerrassa hyvät opettajat ja vilihakoeta oppilaeta..!

Mitenkäs liikunta ja muu hyvivvoenti?

Liikuntapuolta eijjou unneutettu. Haminamäk palaveloo immeisiä kesäsä talavesa. Talavella on erj'hyvät lavut ja opetteloville hiihtäjille oma hiihtomua. Kesällä kentällä juosta viliketellään eekä pelekästään omalla porukalla. Kesäkisat hookuttelloo hyppeejiä ja heettäjiä ja muuta urheeluväkkee ympär mualimoo. Ja jo tok on itekkii pärjätty, esmerkiks Essajan Sarille ee pärjännä mualimassa kukkaan kun lähetettiin jalansyten kilipoo hilipomaan.

Jiähallikii tehä pärräätetiin kun jiärinkulatytöt tuntuu vuan petroovan vues vuelta ja poejattii kiekkoessa kansa tulloovat sitä tehen jälestä.

Jos tulloo liäkärjreessu, on eissä mäelle noosu. Vuan kiiveetä tok kannattaa, vaevat hoejetaan parraan tiijon mukkaan. Kaekenikäsistä koetetaan huolta pittee, pienille on päeväkoet ja kerhot eekä isommillekkaa pahhoo tahota...

Piäsöökös sivistyksen alakuun?

Lapillahella ee tarvihe öpelöks jiähä. Koolua on jos jonniillaesta. Kyläkoolut toemii niinku aenae ja lukijo on erikoestunna taeteisiin, niinkun tok hyvästi passookii. Muita kooluja on vaekkapa Portaanpiän körttiopisto ja arkkitehtuurkoolu Lastu. Elikkä kaekennäköstä koolukirjan kantajoo kylällä kulukoo ja uskokee poes, sakissa on tulevaesuuven silimeeteköviä...

Kooluin takija on tänne kertynnä porukkoo luajemmaltae kun Pöljän ja Pörsänmäen väliltä. Lupsakkoo porukkoo kaekkinesa, oppilaat ku opettajattii. Kirjastokkii tok on ja toemittaannooko ies maenita, että se jos mikä on yökee pytinki ja kovassa käätössä!

Millee myöeletään?

Lapillahe juustoloo isompoo et löövä koko Pohjolasta eekä meejerkää ihan pien oo. Lapillahen juustoo jos et vielä maestanna nin mittees sitten juustona piät? Ja jos oekeen kunnolla juustohammasta alakaa juilleksia on kesällä juusto- ja viinijuhlilla semmonen juustopöötä että ruppee helepottammaan! Elikkä vaekka mualima muuttuu, lehmä se on vuan melekosen tärkee lapillahtelaesten työllistäjä, tavalla tae toesella...

Lahjatavarata ee tarvihe pitäjästä lähtee, kaappoja on. Sekatavarakaappa, apteekki ja pitkäripanen on raetilla viervieressä. Ja mitä ee kaapasta löövy, se äkkiä valimolla valloo hurraatettaan.

Mahtuuko asumaan ja yrittämmään?

Jos on tarvetta mökin paekkaan, Lapillahen kohalla top! Muata on, mehtee on ja vettä vaekka mitenkä. Virmankaa laetto eijjou tännepäen riskuuta, huonompijjae kaappapaekkoja löötyy...

Ja kun kerta tilloo on yrittee ja asua löötyy tok oekeeta ilimapiirijäkkii. Uutta pitäjäläestä ee mulukoella epäluuloisesti, päenvaston. Porukkaan soppii ja eepä aekookaan kun uus tulokas huomoo olovasa lapillahtelaene!

Mitenkäs rumput ja röörit?

Ee tarvihe pimmeessä soratietä kirkolle sööryyttee. Valotolopat valasoo ja pikipintoo piisoo. Keskustan ruuhkat laakastiin liikenneympyrällä, jota suap rillata vaekka koko päevän jos haluttaa. Viitostien yli ja ali piäsöö jos jonniivväristä siltoo ja putkee pitkin.

Likavetteen ee Lapillahti ihan het tukehu. Oma puhistamo hoetelis keppeesti vaekka isommannii kaapunnin likaveit. Puhasta vettä suap maksuta melekein joka raanaan.

Velekooko on vae suatavia?

Verroo kunta vuatii omiltaan vuan kahheksantoesta pennijä. Veropuelj on Lapillahella koko Savon suotuisin vieläkki, vaikka pitj vähän heivata ylöspäin muutama vuosj sittenj. Senpä tähen onnii ruvenneet mualimalla kuhtumaan Lapillahtee Savon Monakoks!

Rakennettu kuntaan on, ja mikä mukavasti kutkuttelloo, ihan omalla rahalla. Elikkä kunnan tallous on sevverran mukavalla mallilla että eepä ilikijäes kehua enempöö. Etteenpäen männään, mutta suu säkkijä myöten.

Ja mittees vielä?

Parasta viestintöö on ilimammuuta nokat vastakkaen huastelu. Elikkä parraeten selevee Lapillahesta suap kun tulloo paekanpiälle. Jos mikä on varmoo niin aenae se että hyvänä pietään. Tekemistä löötyy tuljpa millonka vuan. Lupsakoetten immeisten luatupitäjä, sitä on Lapillahti. Ite se tok jo tiijetäännii ja valtaosa muistae ja nekkii jotka ee vielä tiijä jo arveloo...
Rytkönen Olavi.jpg
Savonkieline kiännös
Olavi Rytkönen

"Savon murre edustaa ns. pohjoissavolaismurteita, sydänsavolaismurteiden pohjoisryhmää."
(Leena Sarvas, Lapinlahden murretta)