Siirry sisältöön Etusivu

Historiaa Lapinlahdelta

Lapinlahti on juureva maalaispitäjä, joka on perustettu vuonna 1874. Lapinlahden kunnan alueet ovat kuuluneet 1700-1800-luvuilla Iisalmen emäpitäjään, jonne ensimmäinen kärreillä ajettava tie saatiin 1783 tienoilla. Tärkeimpänä kulkuväylänä oli tuolloin vesireitti Onkivettä pitkin. Nerkoon kanavan valmistuminen 1869 paransi vesireitin kulkuyhteyttä pohjoisen suuntaan.

Kunnan juurissa on vahvana niin körttiläisyys kuin kulttuurikin, joka ilmenee mm. kunnan vaakunassa. Paavo Ruotsalainen "Ukko-Paavo" syntyi 1777 Lapinlahden Tölvänniemellä ja hänen "Savonjärven herätykset" tapahtuivat 1796. Paavo Ruotsalaisesta tuli aikanaan herännäisyysjohtaja, jonka vaikutukset ulottuvat vahvana vielä tähänkin aikaan, vaikkakin hän suurimman osan aikuisiästään asui Varpaisjärvellä ja Nilsiän Aholansaaressa. Ukko-Paavon elämästä on akateemikko Joonas Kokkonen säveltänyt oopperan "Viimeiset kiusaukset".

Kansalliskirjailija Juhani Aho on syntynyt Lapinlahdella Väärnin pappilassa 1861. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Brofeldt. Parhaiten Juhani Aho yhdistetään Lapinlahteen Rautatie- kirjastaan, jossa päähenkilöt Matti ja Liisa tulivat katsomaan junaa Lapinlahdelle jo ennen kuin rautatie todellisuudessa oli Lapinlahdelle rakennettu.

Kuvataiteen perinteissä Lapinlahdella on erittäin vahva asema. Halosten lahjakkaan suvun piiristä muistetaan monta Suomen eturivin taiteilijaa, eturivissä tietenkin Pekka Halonen "kultakauden" arvostettu mestari. Myös Eemil Halonen, Arttu Halonen, Kalle Halonen ja Pikku-Kalle sekä useat muut Halos-suvun jäsenet ovat antaneet merkittävän panoksen niin Lapinlahden kuin koko Suomen kulttuurihistoriaan. Halosten suvun suurta taiteellista perintöä vaalimaan on perustettu Halosten Museosäätiö, joka ylläpitää Taidemuseo Eemiliä. Halosten taiteilijasuvun taiteilijaystävät ovat aikanaan vierailleet ja työskennelleet Lapinlahdella, joiden tuloksena jälkipolville on ikuistettu lapinlahtelaisia maisemia ja tunnelmia, jotka ovat nousseet kansallisaarteiksi. Tällaisesta esimerkkinä voi mainita mm. Eero Järnefeltin vuonna 1893 Väisälänmäellä maalaama "Kaski" eli "Raatajat rahanalaiset".

Lapinlahden maantieteellisesti jakaa etelä-pohjoissuunnassa oleva Onkivesi kahteen osaan. Aiemmin suurin osa kunnan länsiosista oli vesiyhteyden takana kirkonkylästä. Osittain sen vuoksi lounaisosassa ollut Leppälahden kylä irtaantui 1960-luvulla Lapinlahdesta ja liittyi Maaninkaan. Kuitenkin muutaman vuoden kuluttua saatiin Onkiveden yli ensimmäinen tieyhteys, kun Väisälänmäen - Akkalansaaren kautta saatiin lossilla varustettu tieyhteys Lapinlahden kirkonkylälle.

Lapinlahden itäisen osan jakaa kahteen osaan Syvärin järvi, jonka pohjoispuolella ovat Korpijärven, Karsanlahden, Paloisen, Jumisen ja Petäyksen kylät. Syvärin länsipuolella ovat Varpaisjärven kirkonkylä, Urimolahden, Jonsan, Lukkarilan ja Sutelan kylät. Syvärin eteläpuolella Urimolahden kylä rajoittuu Nilsiän Tahkovuoren alueeseen.

Lapinlahteen vuoden 2011 alussa liitetty Varpaisjärven kunta ehti olla itsenäisenä kuntana 100 vuotta. Aloite Varpaisjärven itsenäistymisestä lähti liikkeelle seurakunnan puolelta. Tuohon aikaan kunnallisen itsenäistymisen edellytys oli itsenäinen seurakunta. Varpaisjärveläiset valittelivat 1800-luvun lopulla yhteyksien puutetta emäpitäjään, Nilsiään. Varpaisjärven alueet olivat syrjäkyliä emäkunnalle. Itsenäistymisellä haluttiin eroon syrjäkylän asemasta. Senaatin päätöksellä 24.3.1910 kunta itsenäistyi Nilsiän kunnasta vuoden 1911 alussa.

Varpaisjärven ja Lapinlahden yhteistyö tiivistyen kohti 1900-luvun loppua. 1970-luvulla valtio määräsi Varpaisjärven jaettavaksi Lapinlahden ja Rautavaaran kesken. Jako kuitenkin kariutui, mutta valtion painostuksesta yhteistyö Lapinlahden kanssa syveni. Kunnat perustivat keskenään kansanterveystyön kuntayhtymän 1970-luvulla. Kuntayhtymä purkautui 1993 vuoden lopussa. Lapinlahti kuitenkin tuotti Varpaisjärvelle terveydenhuollon palvelut uudelleen vuoden 2006 alusta lähtien. Kunnilla oli runsaasti muitakin yhteisiä toimintoja jo ennen kuin Varpaisjärvi lopulta liitettiin kokonaan Lapinlahden kuntaan 1.1. 2011.


Lapinlahden vaakuna

Lapinlahti.jpg

Sisäasiainministeriö on 11.11.1952 vahvistanut kunnanvaltuuston 15.7.1952 hyväksymän kunnanvaakunan näin kuuluvan vaakunaselityksen mukaisena:

"Mustassa kentässä kaskenviertäjä työvälineenään viertokanki; miehen molemmin puolin saatteena kuusikärkinen tähti; kaikki kultaa, paitsi miehen kasvot ja kädet luonnonväriset sekä virsut ja viertokangen tyvi punaiset."

Varpaisjärven kotiseutuvaakuna

Varpaisjärvi.jpg

Varpaisjärven vaakuna on ”kilpi halkoinen ja havukorokatkoinen, kulta-musta.” Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja Varpaisjärven kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 20. tammikuuta 1961. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 26. kesäkuuta samana vuonna.

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2011, kun Varpaisjärven kunta liittyi Lapinlahden kuntaan.