Kunnan juurissa on vahvana niin körttiläisyys kuin kulttuurikin, joka
ilmenee mm. kunnan vaakunassa. Paavo Ruotsalainen "Ukko-Paavo" syntyi
1777 Lapinlahden Tölvänniemellä ja hänen "Savonjärven herätykset"
tapahtuivat 1796. Paavo Ruotsalaisesta tuli aikanaan
herännäisyysjohtaja, jonka vaikutukset ulottuvat vahvana vielä tähänkin
aikaan, vaikkakin hän suurimman osan aikuisiästään asui Varpaisjärvellä
ja Nilsiän Aholansaaressa. Ukko-Paavon elämästä on akateemikko Joonas
Kokkonen säveltänyt oopperan "Viimeiset kiusaukset".
Kansalliskirjailija Juhani Aho on syntynyt Lapinlahdella Väärnin
pappilassa 1861. Hänen alkuperäinen sukunimensä oli Brofeldt. Parhaiten
Juhani Aho yhdistetään Lapinlahteen Rautatie- kirjastaan, jossa
päähenkilöt Matti ja Liisa tulivat katsomaan junaa Lapinlahdelle jo
ennen kuin rautatie todellisuudessa oli Lapinlahdelle rakennettu.
Kuvataiteen perinteissä Lapinlahdella on erittäin vahva asema. Halosten
lahjakkaan suvun piiristä muistetaan monta Suomen eturivin taiteilijaa,
eturivissä tietenkin Pekka Halonen "kultakauden" arvostettu mestari.
Myös Eemil Halonen, Arttu Halonen, Kalle Halonen ja Pikku-Kalle sekä
useat muut Halos-suvun jäsenet ovat antaneet merkittävän panoksen niin
Lapinlahden kuin koko Suomen kulttuurihistoriaan. Halosten suvun suurta
taiteellista perintöä vaalimaan on perustettu Halosten Museosäätiö, joka
ylläpitää Taidemuseo Eemiliä. Halosten taiteilijasuvun
taiteilijaystävät ovat aikanaan vierailleet ja työskennelleet
Lapinlahdella, joiden tuloksena jälkipolville on ikuistettu
lapinlahtelaisia maisemia ja tunnelmia, jotka ovat nousseet
kansallisaarteiksi. Tällaisesta esimerkkinä voi mainita mm. Eero
Järnefeltin vuonna 1893 Väisälänmäellä maalaama "Kaski" eli "Raatajat
rahanalaiset".
Lapinlahden maantieteellisesti jakaa etelä-pohjoissuunnassa oleva
Onkivesi kahteen osaan. Aiemmin suurin osa kunnan länsiosista oli
vesiyhteyden takana kirkonkylästä. Osittain sen vuoksi lounaisosassa
ollut Leppälahden kylä irtaantui 1960-luvulla Lapinlahdesta ja liittyi
Maaninkaan. Kuitenkin muutaman vuoden kuluttua saatiin Onkiveden yli
ensimmäinen tieyhteys, kun Väisälänmäen - Akkalansaaren kautta saatiin
lossilla varustettu tieyhteys Lapinlahden kirkonkylälle.
Lapinlahden itäisen osan jakaa kahteen osaan Syvärin järvi, jonka
pohjoispuolella ovat Korpijärven, Karsanlahden, Paloisen, Jumisen ja
Petäyksen kylät. Syvärin länsipuolella ovat Varpaisjärven kirkonkylä,
Urimolahden, Jonsan, Lukkarilan ja Sutelan kylät. Syvärin eteläpuolella
Urimolahden kylä rajoittuu Nilsiän Tahkovuoren alueeseen.
Lapinlahteen vuoden 2011 alussa liitetty Varpaisjärven kunta ehti olla
itsenäisenä kuntana 100 vuotta. Aloite Varpaisjärven itsenäistymisestä
lähti liikkeelle seurakunnan puolelta. Tuohon aikaan kunnallisen
itsenäistymisen edellytys oli itsenäinen seurakunta. Varpaisjärveläiset
valittelivat 1800-luvun lopulla yhteyksien puutetta emäpitäjään,
Nilsiään. Varpaisjärven alueet olivat syrjäkyliä emäkunnalle.
Itsenäistymisellä haluttiin eroon syrjäkylän asemasta. Senaatin
päätöksellä 24.3.1910 kunta itsenäistyi Nilsiän kunnasta vuoden 1911
alussa.
Varpaisjärven ja Lapinlahden yhteistyö tiivistyen kohti 1900-luvun
loppua. 1970-luvulla valtio määräsi Varpaisjärven jaettavaksi
Lapinlahden ja Rautavaaran kesken. Jako kuitenkin kariutui, mutta
valtion painostuksesta yhteistyö Lapinlahden kanssa syveni. Kunnat
perustivat keskenään kansanterveystyön kuntayhtymän 1970-luvulla.
Kuntayhtymä purkautui 1993 vuoden lopussa. Lapinlahti kuitenkin tuotti
Varpaisjärvelle terveydenhuollon palvelut uudelleen vuoden 2006 alusta
lähtien. Kunnilla oli runsaasti muitakin yhteisiä toimintoja jo ennen
kuin Varpaisjärvi lopulta liitettiin kokonaan Lapinlahden kuntaan 1.1.
2011.