KAUPAT
Pitkämäessä, Sopentien varressa, toimi kauppa, jota mm. Nissinen piti. Myös Taakkilassa myytiin suolaa ym. tarpeellista.
Kiukonmäessä Kalle Kuosmanen piti kauppaa 40-luvun loppupuolella Mattilan tuvasta lohkotussa kopperossa. Siellä Väisälän mummo oli lapsenlapsensa kanssa karkinostossa. Kauppias oli laskenut kupongista taseet ja todennut vajausta olevan, mutta rikkinäinen ”Fazerin parhaat” –pussi oli kuitenkin löytynyt myyntiin ilman kuponkiakin.
Arttu Korhonen piti kauppaa ”Aatilan” kammarissa 30-luvun loppupuolella.
Kiukonmäessä Kallellassa on ollut Erkki Venäläisellä kauppa 50-60-lukujen paikkeilla, myymälänhoitajana toimivat Leena Ruotsalainen ja Jaakko Kainulainen. 1960-luvulla rakennettiin Venäläisen kauppa Kiukonmäentien risteykseen. Siihen tuotiin Ohenmäen asevarikolta parakki, joka kunnostettiin kaupaksi. Erkki Venäläinen rakensi kaupan ja möi sen myöhemmin Väinö ja Saimi Venäläiselle. Kauppa loppui 1960-luvun lopussa. Nykyään Mirja ja Erkki Mononen asuvat taloa.
Horsmanmäessä Rönkkö Vihtori piti kauppaa (nyk. Törkylä). Eetu Eskelisen kauppa oli tien toisella puolella ja myöhemmin Ylä-Savon kauppa Saramäentien varressa. Kaksi kauppaa oli toiminnassa yhtä aikaa! Myöhemmin Pirkko ja Kyösti Kauppinen aloittivat myös kaupanpidon Törkylää vastapäätä. Kauppa paloi, mutta varastorakennus on edelleenkin pystyssä.
Peltomäessäkin oli oma kauppa. Aino Savolainen piti kauppaa Raitalan kamarissa. Nykyään Raitalan omistaa eläkkeellä oleva kirjailija Matti Pulkkinen. Matti asuu Raitalassa ympärivuotisesti.
Pällikkäällä oli kaksi kauppaa. Toinen Tervolassa: Tervolan Joonaksen kauppa, toinen Puron talossa: Kalle Ruotsalaisen pieni kamarikauppa. Tarina kertoo ostajasta, joka saa kahvia emännältä ja samalla Kalle –kauppias kysyy: ”Paljonko sitä paloöljyä laitetaan?” Tähän ostaja vastaa: ”Kiitos, kiitos, puolenlitraa.” Kauppa oli toiminnassa vielä 60-luvun alkupuolella. Nykyään Kalevi Ruotsalainen asuu taloa. Tervon Joonas piti toistakin kauppaa, muutaman vuoden pidempään Tervolassa, nykyisen Leppämäentien varressa.
Heinäahossa oli Teodor Kestin kauppa aivan Heinäahon koulun kupeessa (nykyisin Holopais Kalevin ja Tainan talon kohdalla). Teodor Kesti oli omanlaisensa persoona. Jos asiakas ei syystä tai toisesta miellyttänyt, kauppias ei silloin tavaroistaan luopunut vaan asiakas sai poistua tyhjin toimin. Koululaiset saivat monesti vanhemmiltaan kauppalistan, myös tupakka kuului kauppa-asioihin, tavarat käytiin ostamassa koulusta tulomatkalla. Teodorin kauppa, niinhän sitä kutsuttiin, paloi sitten salaman sytyttämänä 60-luvun puolivälin paikkeilla, vain kellari jäi muistuttamaan kauppapaikasta.
Myöhemmin kauppojen lopetettua alkoi myymäläautotoiminta, sen esiaste oli Murasen kaupan ”Putnikki”. Mies kiersi moottoripyörällä talosta taloon keräämässä kauppalistat. Kerran viikossa Murasen sininen pakettiauto toi tavarat kotipihaan. Sittemmin Teuvo Parviainen jatkoi samalla tyylillä, tosin listojen keräys tapahtui pakettiautolla. Myöhemmin Parviaisella oli myös oikea kauppa-auto. Myös myymäläautoksi kutsuttuja autoja ajeli Pohjois-Ollikkalan alueella mm. Ylä-Savon auto, Korolaisen auto ja viimeisimpänä Varpaisjärven Lukkarilan kauppa-auto. Nykyäänkin Horsmanmäen, Varpasen ja Peltomäen suunnalla kulkee Sourunsalon kauppa-auto.