Pällikkään Pelimanneja
Joonas Tervo aloitti viulun soittamisen 1910-luvulla ja soitteli 20-30-luvulle saakka. Joonas soitti nurkka- ja talkootansseja, kerran riiviikkoaikaan Joonas soitteli kolmetoista päivää peräkkäin eri tilaisuuksissa, kerrotaan, että yhdet kolmepäiväiset häätkin Joonas soitteli. Joonaksen soitannasta on 70-luvulta taltiointeja. Aatu Tervo, Joonaksen veli, joka asui talvet Juankoskella ja kesäisin Pällikkäällä, soitti yhdessä Joonaksen kanssa haitaria.
Taavetti Paldanius, ”Neerin Taavetti”, Pajumäestä soitti ainakin kaksirivistä haitaria 1910-30-luvuilla. Taavetti soitteli myös yhdessä Tervon Joonaksen kanssa. Taavetin isä Abner, oli tunnettu pilkkalaulujen tekijä.
Reino ja Aarne Kauppinen Pällikkään liepeiltä soittelivat yhdessä 1920-30-luvuilla. Reino soitti haitaria ja Aarne viulua.
Otto Eemil Lappalainen asui Nikinmäessä. Hän soitteli viulua 1910-30-luvuilla. 1970-luvulla on nauhoitettu vanhoja pällikkäläläisiä soitteita hänen esittämänään.
Reino Ryynänen soitti haitaria 1930-40-luvulla. Reino oli enimmäkseen yksinään tanssittaja. Soittomatkat taittuivat hevosella tai suksella, haitari oli isossa repussa selässä. Reinon tiedetään soittaneen myös Pamppulan tansseissa. Reino asui Lehtolassa ja muutti myöhemmin Helsinkiin.
Huttusen sisarus-veljessarja: Väinö, Elias ja Elina (Elli Haatainen) soittivat 1940-50-luvuilla. Elina ja Elias soittivat myös 1970-80-luvuilla ja Elina jopa 90-luvullakin. Kaikki soittivat viulua yhdessä ja erikseen, joskus mukana saattoi olla hanuristikin, esimerkiksi Reino Ryynänen. Elias ja Elina soittivat Lapinlahden ja myöhemmin Pällikkään pelimannien riveissä. Kaikki Huttusen pelimannit soittivat myös haitaria, enimmäkseen omaksi ilokseen. Elina sävelsi ja sanoitti omiakin kappaleita. Sisarusparven isä, Santtu Huttunen, oli myös nuorempana soitellut kaksirivistä haitaria.
Hannes Haatainen (Elina Huttusen aviomies) Rokuasta soitti viulua 1940-50-luvulla ja 70-80-luvulla. Hanneskin toimi Lapinlahden ja Pällikkään pelimanneissa.
Kalevi Kainulainen muistelee, että 1900-luvun alussa oli kaksirivisen haitarin soittaja Ierikka Räsänen. Myös viulunvinguttaja ”Pojaski” soitteli 20-30-luvulla.
Leppänotkon Korhosen veljekset, Eemil ja Eetu, soittelivat viulua ja mandoliinia sotien kahta puolta.
Puron Eino (Ruotsalainen) soitti viulua ja mandoliinia nurkkatansseissa ja muissa tapahtumissa yhdessä Korhosen veljesten kanssa. Eino soitteli yli 90-vuotiaaksi asti omaksi ilokseen.
Nuorempia, vielä ”remmissä” olevia soittajia, on Länkmäen Kalevi, Kalevi Kainulainen, joka on ollut hanuristi 60-luvulta saakka. Kalevi soitti alussa talkootansseissa ja pikkutapahtumissa mm. Reino Niirasen kanssa. 70-luvulla Kalevi liittyi Lapinlahden pelimanneihin, ja porukan lopetettua hänestä tuli Pällikkään pelimannien kantava voima. Kalevi julkaisi ensimmäisen nuottivihkonsa vuonna 1993, toinen ilmestyi 1997 ja kolmas 2001. Kalevi Kainulainen sai mestaripelimannin arvon vuonna 2001. Sävellyksiä ja sanoituksia on niin hengellisen- kuin tanssimusiikinkin saralla. Kalevi soittaa myös Ylä-Savon pelimanneissa.
Reino Niiranen (Nurkkalan Reeno) on soittanut 60-luvulta saakka viulua. Nykyään hän soittaa enimmäkseen bassoa, mutta myös mandoliinista Reino saa siivet ilmoille. Alkuun Reino soitti Lapinlahden pelimanneissa ja nykyisin Pällikkään ja Ylä-Savon pelimanneissa.
Reinon pojat Ari ja Juha jatkavat soittoperinnettä. Ari soittaa harmoonia ja kosketinsoittimia, Juha kitaraa ja rumpuja, nuorempana myös saksofonia. Tällä hetkellä veljekset soittavat Taksimiehissä, Juha myös Taivaanrannan haalareissa. Ari soittaa Pällikkään pelimanneissa harmoonia.
Heinämäen Antti ja Matti Lukkarinen ovat aloittelevia, lahjakkaita hanuristeja. Haitarinsoittoa harrastaa myös Ryhälän Asta Ryhänen.
Puron Eilan tyttären tytär ja Anneli Valta-Lisitsinin tytär, Petra Lisitsin, on myös soitellut haitaria sekä laulaa kansanlauluja. Tällä hetkellä Petra opiskelee kansanmusiikinopettajaksi Kokkolan ammattikorkeakoulussa. Puron Kalevin poika, Ari Ruotsalainen, soittaa kitaraa. Hän on soittanut mm. Helsingissä Balalaikka-orkesterissa.
Ilmapurolainen Martti Partanen soittaa viululla hengellistä musiikkia. Veljenpoika Pikku-Näykkääläinen, Veijo Partanen, soittaa kitaraa.
On sitä soiteltu muuallakin…
Pitkämäen Jussilan vanha isäntä Antti Paldanius on soitellut viulua 1800-luvun lopulla. Hänen poikansa Ukkolan Antti ja Jussilan Viljami jatkoivat isänsä jalanjäljillä, heidän viulunsoittonsa on tahdittanut ennen sotia monet nurkkatanssit. Mehtälän Antti, joka oli myös samaa veljessarjaa, veteli tanssintahdit haitarilla. Veljekset ovat myös soitelleet yhdessä. Antin pojan tyttö Mari Paldanius on myös hyvä haitaristi, hän saa haitarinsa (Kouvolan casoton) ”unkattelemaan”. Marin pikkuveli Markku soitteli myös haitaria nuorempana. Samojen Jussilan veljesten Heikki-nimisen pojan tyttärentytär on oopperalaulaja Marja-Leena Heikkinen.
2-rivisen haitarin soittaja 1900-luvun alussa oli Sandra Valta Haukkuvalta. Sandra soitteli monet nurkkatanssit. Hän sisartensa Anni ja Lyyli Vallan kanssa sai hyvät lauluäänet, joilla he ilahduttivat ihmisiä mm. Pitkämäen koulun kuorossa.
Kiukonmäessä asunut Taavetti Laakkonen, paremmin tunnettu Luakko Tuavettina, oli hyvä huuliharpun soittaja. Tuavetti kertoi vanhana, miten monet tanssit tuli soiteltua ”turpajuralla”.