Pällikkään raittiusseura
Vuonna 1912 Pällikkään kansakoululle tuli opettajaksi Joonas Partanen Näykkäästä. Hän aloitti korkeamman hengenviljelyn. Joonas Partasen toimesta sai alkunsa 25.1.1925 perustettu Pällikkään raittiusyhdistys. Perustavassa kokouksessa yhdistykseen liittyi 45 henkilöä. Raittiusyhdistys piti kokouksia kerran kuussa. Kokouksissa oli ohjelmaa ja se tarjosi nuorisolle oivan tilaisuuden olla yhdessä. Tilaisuudet pidettiin yleensä koululla, mutta talotkin avasivat ovensa tilaisuuksien pitoon.
Raittiusseuran toiminnassa oli myös opintokerhoja, joita Joonas Partanen veti. Myös eri urheilulajeja harrastettiin, väkeä saapui Varpasilta ja Pitkämäestä asti. Urheilukenttänä toimi Rajamäen kohdalta Paisuaan päin ollut maantien suora.
Jo vuonna 1927 yhdistyksen johtomiehet alkoivat puuhaamaan omaa toimitaloa. Varainhankintana mm. pidettiin arpajaisia ja toimitettiin omaa lehteä. Puutavaraa kerättiin lahjoituksina vuonna 1932 ja seuraavana vuonna hirsirakenteinen talo valmistui. Siihen tuli laajan juhlasalin lisäksi ravintola ja keittiö sekä vahtimestarin asunto. Juhlasalin perällä oli näyttämö, ja ennen salia eteistilat. Vihkiäisjuhliin elokuussa 1933 saapui väkeä ”pilvin pimein”. Päivällä pidetty vihkiäisjuhla meni säädyllisen kulttuurijuhlan merkeissä, mutta iltamien yleisötilaisuus muuttui illan vanhetessa jonkunmoiseksi kaaokseksi. Monet juhliin tulleet olivat tuoneet mukanaan ”miestä väkevämpää” ja se sai häiriköt hurjaan menoon. Tilanne muodostui salissa uhkaavaksi ja arimmat hyppäsivät ikkunasta ulos. Onneksi virkakunta saapui paikalle, autollinen poliiseja pöllähti pihaan mustalla maijalla ja silloin alkoi tapahtua – pamput heiluivat tiuhaan tahtiin ja mies toisensa jälkeen löysi paikkansa ulkorakennuksessa olevasta putkasta.
Kun Puron talon nuoret saapuivat juhlista, kyseli äiti-Akkaatta, millaista juhlissa oli ollut. Tapauksen kuultuaan Akkaatta päätteli, että raittiusyhdistyksen talon nimeksi passaisi hyvin ”Pamppula”. Niin tämä nimi jäi elämään, eikä muuta virallisempaa nimeä talolle annettu.
Vielä sotien jälkeen Pamppulassa toiminta jatkui jonkin aikaa. 50-luvulla siellä näytettiin mm. elokuvia ja pidettiin kesätansseja. Talvisin pitoja ei saanut järjestää, koska uunit olivat jo niin kulahtaneet ja lämmityskiellossa. Taloon ei tullut hommattua edes peltikattoa. Kesätanssien pitokin loppui 50-luvun lopussa, koska poliisit kävivät hajottamassa huonokuntoisen talon rappuset. Näin tarvittiin poliisivoimia sekä toiminnan alkaessa että loppuessa.
Television tulo ja nuorten väheneminen sai yhdistystoiminnan loppumaan. Niinpä kerran niin vilkkaassa käytössä ollut Pamppula ränsistyi aloilleen ja koki purkutuomion 1990-luvulla Raittiusyhdistys Liekin toimesta. Pamppula sijaitsi Puron talon ja Pällikkään talon puolivälissä 2 hehtaarin tontilla. Pitkäaikaisena vahtimestarina toimivat Saimi ja Jussi Nykky. Pällikkään Raittiusyhdistyksen toiminnasta on vanhemmalla väellä muistissa vielä monta mukavaa hetkeä, ja ainakin yksi lehti on vielä tallessa. Miten lie käynyt pöytäkirjojen ja muiden papereiden?
Yksi episodi Pamppulasta täytyy vielä mainita: nykyinen Taisto Saaresaho, entinen Blomerus – laulaja Luojan armosta, asusti äitinsä Iitan ja siskonsa Fannin kanssa Pamppulassa. Taisto syntyi Pällikkään koulun saunaan 1941 kesällä. Blomerukset saapuivat Pällikkäälle sodan aikana.