Tarinaharju, toimittanut Matti Pulkkinen
Lapinlahden Työväenyhdistys – liikkeen punaisempaa laitaa - rakennutti 1916 Peltomäen Lampiinsalmeen talon, Tarinaharjun. Tarinaharju kilpaili läheisen Horsmanmäen Pienviljelijäyhdistyksen talon kanssa eri aattein, mutta samoin asein: valistuksella, harrastuksilla ja tanssi-iltamilla.
Kansalaissodan puhjetessa yhdistys päätti pidättäytyä voimatoimista. Toisin teki pitäjän valkoinen enemmistö: punaisimpia rahdattiin Kuopioon vankeuteen, samoin kuin niitä, jotka kieltäytyivät valkoisen armeijan pakko-otosta. Kerrankin sattuivat ollikkalaiset naapurit samaan kuljetukseen, toinen vankina, toinen vartijana. Vanki: ”Minä kuule kohta karkaan.” Vartija: ”Elä hyvä mies minulle tee sitä, minähän joudun ampumaan sinut!” Vanki ei karannut. Toinen tarina kertoo vangista, joka karkasi Kallaveden jään yli itään ja pelastautui Rautavaaralle savottaan. Siellä karkuri seisoi pihalla kaverinsa kanssa, kun tuntematon mies, karkurien jahtaaja, tuli kysymään: ”Onko täällä sen nimistä miestä?” Etsitty oli pokkana vaiti ja kaveri virkkoi avuliaasti: ”Oli täällä sen niminen mies, mutta se lähti toissapäivänä Sonkajärvelle.”
Muuan mies piileksi talven yli luolantapaisessa, josta poistui vain kun oli tulossa tuisku jälkiä peittämään. Muulloin hänelle hiihdettiin evästä heittämällä paketti kaukaa ladulta. Kuopion vankeudessa sen sijaan kuoltiin nälkään, mitä eräs Ollikkalan mies omalta kohdaltaan auttoi vaihtamalla ruokaa tupakkaan. Lapuan liikkeen voima-aikana Työväenyhdistys kiellettiin epäisänmaallisena ja sen omaisuus tuomittiin valtiolle. Asia riitautettiin, mutta Tarinaharjun talo ehdittiin huutokaupata. Vuonna 1932 punaiset hirret kelpasivat talollisille kahdenkin riihen tarpeiksi.
Huutokauppaan meni aikanaan Pienviljelijäyhdistyksen talokin, kun katto romahti sisään hoidon puutteessa. Työväenyhdistyksellä on nykyään Tarinaharjun paikalla rantamökki, ja tanssit jatkuvat Lampiinsalmen lavalla.