Tölvä - Kylän historiaa 

Tölvän kylän ikää ei tarkalleen tiedetä, mutta kylään kuuluvia paikannimiä (Kaijansaari, Tölvänniemi) mainitaan jo Savon Maanjaostelukirjassa 1663‑1664. Jokiniemen piha‑alueelta on löydetty pronssikautinen kirves osoituksena muinaisesta asutuksesta. Pihaan vievän tien risteyksessä on vanha tulentekopaikka.

Lapinlahden kunnassa on tehty vuosina 1989‑1992 rakennuskult­tuurin inventointi. Luetteloon on kerätty eri kyliltä arvokkaimmat ja edustavimmat rakennuskohteet. Tölvän kylältä inventoinnissa on mukana kolme pihapiiriä: Toukola, Lassila (kyläläisten tuntema nimi Juoppola) ja Tölvänniemi (Niemelä). Toukolan ja Lassilan vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700‑ ja 1800‑lukujen vaihteesta.

Tölvän torista ...

Tölvän torin läheisyydessä olevaan vanhojen hirsirakennusten ryhmään kuuluu entinen vilja‑aitta, johon Anttilan entinen isäntä Kalle Rautiainen on kerännyt vanhaa esineistöä Tölvän kylältä ja lähiympäristöstä. Aittaa esineistöineen on suunniteltu kunnostettavaksi kylämuseoksi. Samassa pihapiirissä on ollut myös Tölvän viimeinen kyläkauppa, jota Kalle vaimonsa Lyydian kanssa on pitänyt.

Tunnetuin Tölväläinen on varmasti herännäisjohtaja Paavo Ruotsalai­nen. Hän syntyi Tölvänniemellä (nyk. Tuomaala) 9. heinäkuuta vuonna 1777. Paavon ollessa 10 ‑vuotias perhe muutti Tölvältä Varpaisjärvelle. Muistona Paavo Ruotsalaisen asumisesta Tölvällä on Tuomaalan päärakennuksen seinässä Lapinlahden seurakunnan hankkima Ruotsalaisen syntymän 200 -vuotisvuoden muistolaatta. Muutamia vuosia sitten perustettu Paavon polku polveilee luonnollisesti Tölvän kylän halki.

Tölvän tori ‑nimityksellä on hauska tausta. Kun Tölvän pojat ovat lähteneet 50 ‑luvulla tansseihin, on taksi kutsuttu Tölvän torille. Tölvän torin risteyksessä on ollut aikoinaan käsivälitteinen puhelinkeskus, jonka sentraalisantrana on ollut laivuri Kortelaisen vaimo Selliina. Tarinan mukaan Miettisen Onni (Juoppola) on kertonut lauantaina pojille, että tavataan sitten illalla Tölvän torilla, niin se on tarkoittanut sitä, että Selliina on tilannut puhelun Käärmelahden puhelinkeskukseen, josta pirssikyyti on varsinaisesti välitetty. Tanssiporukka on odotellut sitten kyytiä Tölvän torilla. Tanssimatka on yleensä suuntautunut Alapitkälle tai muille lähiseudun tanssipaikoille. Joskus on kyllä väitetty matkan yltäneen aina Kuopion Kaupunginhotelliin saakka.

Luonto ja elämisen elementit

Kylän ehdottomia vahvuuksia ovat runsaat vesistöt ja kauniit rantamaisemat. Maasto on loivasti kumpuilevaa ja asutus on pääasiassa keskittynyt Onkiveden rannoille. Onkiveteen laskeva Naarvanjoki tarjoaa idyllisen ympäristön kanootti‑ ja soutuveneretkeilijälle. Vielä 30 ‑luvulla Onkivesi ‑laiva haki maataloustuotteita ja matkustajia. Silloin "riijuu‑mäntyjen" alle laivarantaan kokoontui koko kylän väki. Mahtavat männyt ovat vielä elävä jäännös kylän kesäisestä kokoontumispaikasta.

Tölvän hiekat Jokiniemessä on laajemmallakin tunnettu upea uima- ja kesäjuhlien viettopaikka. Kun nykyistä joen ylittävää siltaa ei vielä ollut, vanha silta ylitti joen suun eli laivarannan kohdalta. Siltaa pitkin tuli aina Kuopiosta saakka perheitä ja muuta kaupunkilaista herrasväkeä takseilla Tölvän hiekoille ns. Savon Rivieralle.

Vuonna 2000 rakennettiin Naarvanniemeen 3,7 km pitkä luontopolku. Polun varrella on lukuisia alueen kasvistosta ja eläimistöstä kertovia opastauluja. Eräs opastetaulu kertoo, luontopolun varrelta löydetyn esineistön perusteella paikalla olleesta 2000 vuotta vanhasta asutuksesta!

Aikaisemmin pelkästään maanviljelyksestä ja karjanhoidosta elantonsa saaneen kylän elinkeinorakenne on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Viljeltyjen tilojen koko on suurentunut, mutta lukumäärä on laskenut alle kymmeneen. Suurin osa työikäisestä väestöstä käy työssä lähitaajamissa tai kaupungeissa. Kylän alueella on runsaasti loma-asutusta. Kaksi lomamökkiyritystä tarjoaa majoituspalveluja ympäri vuoden.

Tervetuloa Tölvälle!