Väisälänmäki

Vanha paikallinen sanonta antaa ymmärtää, että kaikki on hyvin kun näet Väisälänmäen. Mäki kohoaakin 218 metrin korkeuteen ja näkyy kauas.

Perinteistä savolaista ranta- ja mäkiasutusta edustava kylä on saanut kansallismaiseman statuksen. Sen maisemia ovat aikojen saatossa ihailleet ja ikuistaneet myös monet taiteilijat. Tunnetuin Väisälänmäellä syntynyt teos on Eero Järnefeltin ”Raatajat rahanalaiset” eli Kaski-taulu. Hulppeisiin maisemiin pääset tutustumaan kulttuuri- ja luontopolulla (2,5 km) ja näkötornissa. Polun opastauluissa on Väisälänmäellä syntyneiden taideteosten kuvia tarinoineen sekä tietoa monista aiheista. Kesällä palvelevalle Karjamajakahvilalle pääsee myös kylätietä pitkin.

Luontopolku ja palvelut

Väisälänmäen reittikartta Lipas palvelussa >>

Luontopolun varrella sijaitsee Lapinlahden 4H-yhdistyksen ylläpitämä Karjamajakahvio. Perinnehenkinen kahvio on toiminut kesäisin jo noin 20 vuoden ajan. Kahvion työt ja ylläpito tarjoavat joka kesä usealle nuorelle kesätyötä. Aukioloajoista ja ajankohtaisista tapahtumista löytyy tietoa Karjamajakahvion Facebook-sivulta >>.

Reitin varrelta löytyvät katettu tulipaikka polttopuineen sekä käymälä ja sen yhteydessä vesipiste.

Väisälänmäen polkua ylläpitää Väisälänmäen kulttuuri- ja luontopolun tuki ry. Ajankohtaiset tiedotteet löydät Väisälänmäen Facebook-sivulta >>

Joulun aikaan Väisälänmäelle rakentuu 4H-yhdistyksen ja Väisälänmäen kulttuuri- ja luontopolun tuki ry:n tonttupolku.

Kansallismaisema

Suomessa on 27 virallista kansallismaisemaa. Kansallismaisemassa yhdistyvät suomalaisuuden ydin, luonto ja historia. Väisälänmäki on Pohjois-Savon ainut kansallismaisema. Lue lisää kansallismaisemista luontoon.fi -sivustolta >>

Raatajat rahanalaiset / Kaski taulu

Eero Järnefeltin 1893 maalaama kalevalainen taulu on osittain ulkona maalattu Väisälänmäen maisemissa ja malleina on ollut paikallisia asukkaita. Alkuperäinen taulu on Kansallisgallerian kokoelmissa Ateneumin taidemuseossa. Lue lisää taulusta ja sen aiheesta Kansallisgallerian sivuilla >>

Taidemuseo Eemilin museoamanuenssi Hannu Heikkilä kertoo taulun syntyhistoriaa videolla Väisälänmäen maisemissa, katso video >>

Luonto Väisälänmäellä

Geologia

Väisälänmäki sijaitsee kahden eri ikäisen kallioperäalueen, proterotsooisen ja arkeeisen kallioperän saumakohdassa. Alueella on sijainnut ennen poimuvuoristo, jonka jäänne Väisälänmäki on. Vuoristo syntyi Alppien tapaan poimuttumalla ja korkeuttakin sillä saattoi olla useita kilometrejä. Itse mäki on arkeeista kallioperää ja kivilaji on raitainen seoskivilaji migmatiitti (Kallioperäkartta, lehti 3332 Lapinlahti) . Lapinlahden Mäkikylästä, joka sijaitsee Väisälänmäen itäpuolella, on saatu ajoitettua vanhin Suomen kallioperästä löydetty ikä, joka on 3136 miljoonaa vuotta. Väisälänmäen korkein kohta on 220 metriä merenpinnan yläpuolella oleva Linnanmäki.

Alueen maaperä on hienoainesmoreenia, rannoilla ja notkelmissa savea, hiesua ja hienoa hietaa sekä selänteillä moreenia ja avokalliota. Maaperän muodot ovat syntyneet Itämeren vaiheiden aikana. Yoldiavaiheessa merenpinta oli 160 metriä nykyisen merenpinnan tason yläpuolella, jolloin Väisälänmäen laki oli kuivaa maata eli saari ympäröivässä meressä. Tällöin ovat syntyneet Väisälänmäen muinaisrannat. Aarrekallion louhikko on veden huuhtomaa rantaa, josta hienoaines on huuhtoutunut pois.

Kasvillisuus ja eläimistö

Väisälänmäen kasvillisuus koostuu tuoreista kangasmetsistä, pelloista, niityistä, kedoista, metsälaitumista ja hakamaista. Tuoreiden kangasmetsien valtapuustona on järeät kuuset, mutta myös mäntyä ja koivua esiintyy runsaana. Metsien aluskasvillisuudessa tyypillisimmät kasvilajit ovat varvut, sammalet, heinät ja ruohot. Yleisimmät ja runsaimmin esiintyvät lajit ovat mm. seinäsammal, puolukka, mustikka, metsäimarre, oravanmarja, metsätähti, metsälauha sekä ahdekastikka. Jäkäliä ei tuoreissa kangasmetsissä esiinny. Metsien laitamilla, niittyjen ja ketojen reunoilla kasvillisuuden muodostavat lähinnä lehtipuut sekä heinät. Yleisiä ovat koivut sekä tiheät pajukot. Aluskasvillisuudessa valtalajeina ovat lukuisat ruohot ja heinät, jotka ovat tyypillisiä myös perinnemaisemien kasvilajistolle. Näistä lajeista mainittakoon mm. nurmirölli, päivänkakkara, ahomansikka,
hiirenvirna sekä puna-ailakki. Väisälänmäen kasvistossa esiintyy myös uhanalaisia putkilokasveja (Kujala 1936: 337-338). Perinnemaiseman kasvillisuustyyppien säilyvyyttä varmistetaan mm. niittämällä ja laiduntamalla, jotta ruohot ja heinät pysyisivät alueiden valtalajeina.

Väisälänmäen eläimistöön kuuluvat kangasmetsille tyypilliset lajit, kuten hirvi, kettu, orava, maamyyrä sekä metsäjänis. Linnusto koostuu kuusikoille ominaisista lajeista, joita ovat mm. punatulkku, hippiäinen, talitintti, laulurastas ja pyy. Eläinlajistoon kuuluu myös uhanalaisia hyönteisiä, jotka ovat riippuvaisia ihmisen muokkaamasta perinnemaisemasta ja erityisesti tiheästä heinikosta.

Väisälänmäki on muinaisen poimuvuoriston jäänne. Mäen kova kallioperä on kestänyt rapautumista ja kulutusta paremmin kuin ympäröivä alue. Tästä syystä alue kohoaa ympäristöään korkeammalle. Väisälänmäen kansallismaiseman syntyyn on vaikuttanut myös ihmisen toiminta, joka on omalta osaltaan tehnyt alueen maisemasta ja kasvillisuudesta ainutlaatuisen.

Lähde: Lappalainen, Paula ja Hyppönen, Lauri 2002: Ylä-Savon luonto matkailun perusaineistona. Ylä-Savon instituutti.