bannerikuva
omakotitalonäyttely_180.jpg
EemilH sisäkuva sini _180.jpg
Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku rakensi suomalaista kulttuuria 1800- ja 1900- lukujen vaihteessa kuvataiteiden, taidevalun, musiikin ja käsityön aloilla. Heidän perintöään vaaliva Halosten Museosäätiö ylläpitää Eemil Halosen museota ja Lapinlahden taidemuseota. Ympärivuotinen näyt telytoiminta on jatkunut jo 1970- luvun puolivälistä saakka.

Halosista on lähtenyt liikkeelle paikkakunnan ”taiteellinen lumivyöry”: Kuvataidelukio, Portaanpään opiston kuvataidelinja sekä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu. Perinteikkään Lapinlahden musiikki leirin isähahmo oli juuriltaan lapinlahtelainen säveltäjä Ahti Sonninen. 

Onkivesi ja Väisälänmäki.jpg
Vanha sanonta Lapinlahdelta. Väisälänmäen kansallismaisemassa voi samota taiteilijoiden jalanjäljissä ja kiivetä näkötorniin 220 m korkuisella mäellä. Voit nähdä kuvia maalauksista, joita Eero Järnefelt sekä Pekka ja Antti Halonen Väisälänmäellä maalasivat.

Huuhkajan–Älänteen alue tarjoaa monen mielestä Lapin veroisia maisemia sekä kokemuksia turmeltumattomasta luonnosta. Huuhkajan kierroksen voit patikoida, mutta upeaan Tiilikkajokeen saat tuntumaa parhaiten melomalla… mielellään pari kertaa kaatuen. Kalaisa joki on 21 km pitkä ja sisältää 17 koskea.

Varpaisjärven kirkko_180.jpg

Sanonta tietää, että jos tulet Lapinlahdelta, tulet puukirkolta, ja jos menet Varpaisjärvelle, menet kivikirkolle. Nämä F.A. Sjöströmin (1880) ja Josef Stenbäckin (1904) suunnittelemat uljaat rakennukset ovat itseoikeutetusti Lapinlahden ja Varpaisjärven kylien tunnetuimmat kohteet.

Kun perinteinen hiihtotapahtuma Paulintaival hiihdetään maaliskuun 2. sunnuntaina, hiihtosuunta on puukirkolta kivikirkolle ja aina Tahkovuorelle asti. Tapahtuma on saanut nimensä viime sodissa haavoittuneen maastohiihdon maailmanmestarin Pauli Pitkäsen mukaan.


Juustojuhlat_180.jpg

Jos Lapinlahden kunta olisi musiikkityyli, se olisi varmaankin kantria. Kunta on vahvaa maa-, metsä- ja varsinkin maitotalouden aluetta. Lapinlahdella on noin 3700 lehmää, jotka ovatkin kunnan tärkeimpiä työnantajia. Maitoa jalostetaan juustoiksi ja maitojauheiksi Lapinlahden Valion tehtailla, joissa on noin 310 työntekijää. Valion meijeri ottaa vastaan vuosittain yli 300 miljoonaa litraa maitoa. Vuonna 2010 Valion tehtailla valmistettiin juustoja 27 miljoonaa kiloa ja maitojauheita 32 miljoonaa kiloa.

Varsinkin Korpijärven kylä on tunnettu siitä, että maaseudun muutosta ei ole jääty itkemään. Karjataloutta on kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti, ympäristöä ja eläimiä kunnioittaen sekä tiivistämällä yhteistyötä naapurien kanssa.

Lapinlahden suosittuja Juusto- ja viinijuhlia vietetään elokuussa. Niiden sydän on maan suurin juustopöytä.


asutusmuseo kesä.jpg
Alapitkän kylällä sijaitseva Suomen Asutusmuseo on oikealla paikkakunnalla. Lapinlahdelle asutettiin sotien jälkeen yli 2.000 karjalaista, mikä merkitsi kunnan väkilukuun yli 20 % kasvua. Alapitkän ortodoksinen tsasouna on ensimmäinen karjalaisten uusille asuinsijoille rakennettu ortodoksinen pyhäkkö. Tsasounan pihapiirissä sijaitsee karjalaisten asuttajan Veikko Vennamon muistomerkki, jonka veisti Herman Joutsen.

Talonpoikien herättäjä ja erämaan profeetta Paavo Ruotsalainen syntyi ja asui pitkään Lapinlahden nykyisen kunnan alueella. Hän syntyi Alapitkän Tölvällä 1777, asui kolmessa paikassa Varpaisjärven alueella 1787–1815 ja löysi sieltä vaimokseen Riitta Ollikaisen. Paavon ja Riitan muistoksi vaalitaan Koskenniemen seuratupaa.

Matti ja Liisa_180.jpg
Torstai on Lapinlahdella tärkeä päivä, sillä silloin ilmestyy paikallislehtemme Matti ja Liisa. Lehti syntyi Lapinlahden ja Varpaisjärven omaksi lehdeksi vuonna 1970 ja sai nimensä Juhani Ahon Rautatien (1884) päähenkilöistä. Vaikka juna kolkutteli ensi kertaa Lapinlahden asemalle vasta vuonna 1901, Lapinlahdella syntynyt Aho kirjoitti päähenkilönsä nousemaan junaan juuri täältä. Ja eiköhän tuo Aho lie ajatellut, että tämä mainio pariskunta tuli Varpaisjärven suunnasta rautapellistä tehtyä tietä katsomaan…
Vaan varmuudella asiaa ei tiedetä; koko tarina kun oli Ahon mielikuvitusta.

Matin ja Liisan Asema on suosittu, palkittu ja koko ajan kehittyvä 5-tien pysähdyspaikka. Matin ja Liisan koulua käydään Lapinlahden kirkonkylällä
.


Aukioloajat
Asematie 4
73100 Lapinlahti

Avoinna ma-pe klo 8.00-15.45
Virastossa noudatetaan liukuvaa työaikaa.

Keskus 017-272 000, 017-272 100

Varpaisjärven kunnantalo
Kauppatie 20
73200 Varpaisjärvi
Avoinna ma-pe klo 8.00-15.45
Menestystarinat