bannerikuva
Varpaisjärven kirkko _ Saija Keränen_180.jpg
Puukirkko ja kivikirkko


Sanonta tietää, että jos tulet Lapinlahdelta, tulet puukirkolta, ja jos menet Varpaisjärvelle, menet kivikirkolle. Nämä F.A. Sjöströmin (1880) ja Josef Stenbäckin (1904) suunnittelemat uljaat rakennukset ovat itseoikeutetusti Lapinlahden ja Varpaisjärven kylien tunnetuimmat kohteet.

Kun perinteinen hiihtotapahtuma Paulintaival hiihdetään maaliskuun 2. sunnuntaina, hiihtosuunta on puukirkolta kivikirkolle ja aina Tahkovuorelle asti. Tapahtuma on saanut nimensä viime sodissa haavoittuneen maastohiihdon maailmanmestarin Pauli Pitkäsen mukaan

Kuvassa on Varpaisjärven kirkko. Kuvan on ottanut Saija Keränen, teksti Minna Kettusen

Väisälänmäen pisteaitaa
Lehmä ja juusto


Jos Lapinlahden kunta olisi musiikkityyli, se olisi varmaankin kantria. Kunta on vahvaa maa-, metsä- ja varsinkin maitotalouden aluetta. Lapinlahdella on noin 3700 lehmää, jotka ovatkin kunnan tärkeimpiä työnantajia. Maitoa jalostetaan juustoiksi ja maitojauheiksi Lapinlahden Valion tehtailla.

Varsinkin Korpijärven kylä on tunnettu siitä, että maaseudun muutosta ei ole jääty itkemään. Karjataloutta on kehitetty ajan vaatimusten mukaisesti, ympäristöä ja eläimiä kunnioittaen sekä tiivistämällä yhteistyötä naapurien kanssa.

Lapinlahden suosittuja Juusto- ja viinijuhlia vietetään elokuussa. Niiden sydän on maan suurin juustopöytä.

Kuvan Väisälänmäen maisemista on ottanut Ritva Marin, teksti Minna Kettusen

onkivesi _180_k.jpg
"Ee hättee, Väesälänmäk näkkyy.”


Vanha sanonta Lapinlahdelta. Väisälänmäen kansallismaisemassa voi samota taiteilijoiden jalanjäljissä ja kiivetä näkötorniin 220 m korkuisella mäellä. Voit nähdä kuvia maalauksista, joita Eero Järnefelt sekä Pekka ja Antti Halonen Väisälänmäellä maalasivat.

Näkymä Onkivedelle Väisälänmäen näkötornista, teksti Minna Kettusen

asutusmuseo talvella.jpg
Karjalaisten jalanjäljillä


Alapitkän kylällä sijaitseva Suomen Asutusmuseo on oikealla paikkakunnalla. Lapinlahdelle asutettiin sotien jälkeen yli 2.000 karjalaista, mikä merkitsi kunnan väkilukuun yli 20 % kasvua. Alapitkän ortodoksinen tsasouna on ensimmäinen karjalaisten uusille asuinsijoille rakennettu ortodoksinen pyhäkkö. Tsasounan pihapiirissä sijaitsee karjalaisten asuttajan Veikko Vennamon muistomerkki, jonka veisti Herman Joutsen.

Talonpoikien herättäjä ja erämaan profeetta Paavo Ruotsalainen syntyi ja asui pitkään Lapinlahden nykyisen kunnan alueella. Hän syntyi Alapitkän Tölvällä 1777, asui kolmessa paikassa Varpaisjärven alueella 1787–1815 ja löysi sieltä vaimokseen Riitta Ollikaisen. Paavon ja Riitan muistoksi vaalitaan Koskenniemen seuratupaa.

Kuvassa on Suomen Asutusmuseo Alapitkällä, teksti Minna Kettusen

Väisälänmäeltä Onkivedelle Ritva Marin 30.12.2015.jpg
Halosten mailla

Lapinlahtelainen Halosen taiteilijasuku rakensi suomalaista kulttuuria 1800- ja 1900- lukujen vaihteessa kuvataiteiden, taidevalun, musiikin ja käsityön aloilla. Heidän perintöään vaaliva Halosten Museosäätiö ylläpitää Eemil Halosen museota ja Lapinlahden taidemuseota. Ympärivuotinen näyt telytoiminta on jatkunut jo 1970- luvun puolivälistä saakka.

 Halosista on lähtenyt liikkeelle paikkakunnan ”taiteellinen lumivyöry”: Kuvataidelukio, Portaanpään opiston kuvataidelinja sekä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu. Perinteikkään Lapinlahden musiikki leirin isähahmo oli juuriltaan lapinlahtelainen säveltäjä Ahti Sonninen.

Kuva on Väisälänmäeltä. Kuvan on ottanut Ritva Marin, teksti Minna Kettusen
Tiilikkajoki Lapinlahden ja Rautavaaran rajalla
Huuhkaja-Älänne


Huuhkajan–Älänteen alue tarjoaa monen mielestä Lapin veroisia maisemia sekä kokemuksia turmeltumattomasta luonnosta. Huuhkajan kierroksen voit patikoida, mutta upeaan Tiilikkajokeen saat tuntumaa parhaiten melomalla… mielellään pari kertaa kaatuen. Kalaisa joki on 21 km pitkä ja sisältää 17 koskea.

Tiilikkajoki Lapinlahden ja Rautavaaran rajalla. Kuvan on ottanut Terttu Ruotsalainen.