Ympäristön tilan seuranta
Ympäristön tilaa koskevaa tietoa saadaan muun muassa Suomen ympäristökeskuksen, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tarkkailusta sekä toiminnanharjoittajien maa-aines-, ympäristö- ja/tai vesilupiin perustuvasta tarkkailusta. Vapaan käyttöoikeuden piiriin kuuluvat aineistot ovat koottu Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palveluun, missä on tietoa vesivaroista, pintavesien tilasta, pohjavesistä, eliölajeista, ympäristön kuormituksesta ja alueiden käytöstä sekä ympäristöön liittyviä paikkatietoaineistoja.
Kunnan tehtävänä on valvoa, ohjata ja edistää meluntorjuntaa kunnan alueella. Uusia asuntoalueita suunniteltaessa rakennusten ja piha-alueiden sijoittelulla ja meluesteitä rakentamalla varmistetaan hyväksyttävät sisämelutasot ja piha-alueille suojaisia oleskelutiloja. Tiehankkeissa melun leviämistä ehkäistään meluesteillä. Meluhaitan ehkäiseminen on yksi keskeinen ympäristölupaharkinnan osa-alueista.
Lapinlahdella valta- ja kantatiet sekä rautatie ovat merkittävimmät melun aiheuttajat. Tie- ja raideliikenteen leviämistä ja melualueita on selvitetty erillisinä hankkeina sekä maankäytön suunnittelussa ja tiehankkeissa.
Ilmanlaatuun vaikuttavat muun muassa lämpökeskusten päästöt ja puun poltto kiinteistökohtaisessa lämmityksessä. Haitallisista päästöistä keskeisempiä ovat hiukkaset (hengitettävät hiukkaset PM10 ja pienhiukkaset PM2,5), jotka aiheutuvat pääosin liikenteestä. Typen oksidipäästöjä aiheuttaa myös liikenne. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly sekä keväällä ja kesällä otsoni. Viime vuosina katupölyä on ollut ilmassa myös syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan ja myös vähälumisina talvina pakkaspäivinä.
Lapinlahdella ei suoriteta säännöllisiä ilmanlaatumittauksia.
Lapinlahden kunnan alueella sijaitsee useita laajoja pohjavesialueita. Pääosa pohjavesivaroista on kunnan kautta kulkevassa Suomen pisimmässä harjujaksossa. Lapinlahdella on 11 luokiteltua pohjavesialuetta, joista myös otetaan Lapinlahden kunnan alueella tarvittavaa talousvettä.
Geolologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa tuottamaansa pohjavesiteitoa Lähde-palvelussa.
Pohjavesien tilaa seurataan näytteenotolla sekä pinnankorkeuden seurannalla. Ympäristöluvan varaisissa toiminnoissa, jotka sijoittuvat pohjavesialueille, on velvoitettu pohjaveden tarkkailuun.
Iso osa Lapinlahden pinta-alasta on vesistöjä. Miltei koko kunnan läpi etelästä pohjoiseen ulottuu Iisalmen reittiin kuuluva Onkivesi. Lapinlahden kunnassa on kaikkiaan 229 järveä. Suurimmat niistä ovat Onkivesi, Syväri ja Sälevä. Onkivesi kuuluu Iisalmen reittiin, jolla on oma informatiivinen verkkosivu ajantasaisine tutkimustuloksineen.
Pohjois-Savon järvien vedenlaadun kehityksestä vuosina 2008-2018 on kerrottu tarinakartalla, missä aineistona ovat Suomen ympäristökeskuksen pintavesien tilan tietojärjestelmän havaintopaikkakohtaiset vedenlaatutiedot (väriluku, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja a-klorofylli).
Järvien vedenlaatua koskevaa tietoa saadaan myös velvoitetarkkailusta. Vesistöihin mahdollisesti vaikuttavien toimintojen vesi- ja ympäristöluvissa on määrätty, miten vaikutuksia vedenlaatuun on tarkkailtava. Myös valtion ympäristöhallinnon vesistöseurannasta saadaan tietoa lähinnä suurien järvien tilasta.
Lapinlahden ympäristölautakunta otattaa vuosittain pintaveisnäytteitä vaihtuvista vesistöistä Lapinlahden alueella.
Järvien rehevöityminen aiheuttaa rantojen umpeenkasvua, sinileväkukintoja, verkkojen limoittumista, happikatoa ja kalakuolemia. Rehevöityminen on pääasiassa seurausta ravinteiden kulkeutumisesta maa-alueelta vesiin jätevesien tai lannoitetuilta alueilta tulevien vesien mukana. Rehevöitymisen seuraukset aiheuttavat haittaa järvien virkityskäytölle. Haittoja voidaan vähentää järvien kunnostuksella.
Järvien kunnostuksessa yleensä aloite tulee rannan asukkailta. Järvien kunnostushankkeista vastaakin useimmiten sitä varten perustettu järven suojeluyhdistys tms. Ennen järveen kohdistuvia toimenpiteitä on varmistettava, että järven ulkoinen kuormitus on minimoitu.
Tavanomaisimpia järven kunnostustoimenpiteitä ovat hapetus, pohjan ruoppaus ja vesikasvien poisto, fosforin sitominen kemiallisesti, roskakalojen kalastus ja petokalaistutukset sekä vedenpinnan nosto. Pysyvän tuloksen saamiseksi on toimenpiteitä usein jatkettava usean vuoden ajana tai säännöllisesti. Tietoa järven kunnostamisesta saa valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kautta. Sieltä löytyy myös tietoa vesistön hoitoon ja kunnostukseen saatavasta rahoituksesta. Pohjois-Savon ELY-keskus neuvoo, ohjaa ja tukee vesistöjen kunnostuksen ja hoidon suunnittelua ja toteutusta ja osallistuu kunnostukseen yleensä yhteistyökumppanin roolissa.
Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa sekä tärkeä vesieliöstön elinympäristö. Ne myös parantavat veden laatua. Rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta voi kuitenkin olla tarpeen niittää tai poista muulla tavoin virkistyskäytön parantamiseksi. Niitolla voidaan myös parantaa veden virtausta sekä kohentaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita.
Koneellisesta vesikasvien niitosta tai poistosta tulee ilmoittaa 30 vrk:ta ennen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Vesikasvillisuutta niitettäessä on tärkeää poistaa niitetty kasvimassa vedestä. Kasvimassa voidaan esimerkiksi kompostoida ja käyttää tämän jälkeen pellolla maanparannukseen. Myös kevättulvilla rantaan ajautunut kasvimassa on hyvä poistaa maalle. Kasvimassoja ei tule työntää takaisin järveen, jos oman rannan haluaa siivota.
Vesilain mukaan lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa poistaa haitan ilman vesialueen omistajan suostumusta. Toimenpiteestä, esimerkiksi rannan ruoppaamisesta, on kuitenkin ilmoitettava vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen sen suorittamista.
Jos toimenpide tehdään koneellisesti, on siitä lisäksi tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. ELY-keskus antaa asiasta lausunnon, jolla se ottaa kantaa hankkeen luvan tarpeeseen. Vaikka lupaa toimenpiteeseen ei tarvittaisi, ei siitä saa aiheutua vesialueen omistajalle huomattavaa haittaa. Ilmoitukseen on hyvä liittää naapureiden ja vesialueen omistajan suostumus. Suostumus ei poista ruoppaajan vastuuta mahdollisesti aiheutuvista haitoista.
Ruoppausilmoitukseen liitetään kartta ruoppausmassojen sijoittamispaikasta. Sijoituspaikka kannattaa suunnitella huolellisesti. Massat tulee sijoittaa maalle. Sijoittamiseen on oltava alueen omistajan suostumus. Suostumus tulee liittää ilmoitukseen.
Pilaantuneilla maa-alueilla tarkoitetaan sellaisia alueita, joissa on ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita. Niistä voi aiheutua haitta tai merkittävä riski ympäristölle tai terveydelle, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta haittaa.
Haitallisia aineita voi joutua maaperään erilaisten onnettomuuksien, vahinkojen tai pitkän ajan kuluessa tapahtuneiden vähittäisten päästöjen seurauksena. Myös aiempi käytäntö haudata jätteitä maahan on voinut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Haitalliset aineet voivat kulkeutua pohjaveteen, vesistöön tai levitä ympäröiville alueille. Niitä voi joutua myös ravintoketjuun