Lapinlahden ja lähialueiden hajautetun biokaasutuotannon ja tankkausaseman selvityshanke

Lapinlahden kunta on saanut Pohjois-Savon liiton JTF-rahoituksen (oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta ja Lapinlahden ja lähialueiden hajautetun biokaasutuotannon ja tankkausaseman selvityshanke on käynnistynyt. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2025 - 5.6.2026. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa ja tuen kokonaismäärä ryhmähankkeelle on enintään 94 944 euroa.

Hankkeen tavoitteena on selvittää hajautetun biokaasutuotannon toimintamallin rakentumista Lapinlahden kunnan ja sen lähikuntien alueella. Hankkeen tavoitteena on paikallisen biokaasuekosysteemin kehittäminen, mikä tukee ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteita sekä Pohjois-Savon maakunnan ja kuntien tavoitteita uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja puhtaassa siirtymässä Pohjois-Savon oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelman mukaisesti. Hankkeen verkoston ja toimintamallin selvittäminen luo mahdollisuuden teollisen mittakaavan biokaasulaitoksen toteutumiselle. Hanke perustuu osaltaan Pohjois-Savon liiton myöntämän JTF-rahoitteisen Suoniemen alueen kehittäminen puhtaan siirtymän kiertotalousalueeksi- hankkeen tuloksiin. Haettava hanke poikkeaa edellä mainitusta aiemmin toteutetusta hankkeesta laajemman maantieteellisen kattavuuden ja selvitettävän kokonaisuuden osalta. Lapinlahden alueella hyödynnetään myös FarmGas-PS1, -PS2 ja -PS3 (Kohti biokaasutuotannon käyttöönottoa Pohjois-Savossa) -hankkeiden tuloksia ja sovelletaan niitä Lapinlahden alueelle, missä on tunnistettu merkittävä potentiaali biokaasutuotannolle, mutta toistaiseksi investointia ei ole tiedossa. Lapinlahden alueelle vastaavaa selvitystyötä ei ole tehty ja alue on erillinen FarmGas-PS1, -PS2 ja -PS3 hankkeiden selvityksistä.

Hankkeessa toteutetaan biokaasulaitoksen investoinnin kannattavuusarviointi. Hankkeen tavoitteena on tutkia teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja ja edellytyksiä sekä teknistaloudellinen potentiaali hajautetun biokaasutuotantoekosysteemin toteuttamiseksi. Hankkeessa selvitetään biokaasun jatkojalostamista nesteytetyksi biometaaniksi, mitä voi erityisesti hyödyntää raskaan liikenteen käytössä sekä kaasuntankkausaseman mahdollistumista Lapinlahden kunnan tai lähikuntien alueelle. Hankkeessa selvitetään kustannustehokkaita ratkaisuja hajautetun toimintamallin ympärille.

Hankkeessa selvitetään tarkemmin biokaasuekosysteemin alueelta muodostuvien syötteiden laatua sekä määriä ja tehdään laaja syötekartoitus maatalouden syötteistä, lähikuntien yhdyskuntalietteistä ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista sekä muista mahdollisista syötteistä ja arvioidaan niiden saatavuutta ekosysteemin keskuspaikan biokaasulaitokselle tai satelliittilaitoksille. Hankkeessa arvioidaan teknisiä ratkaisuja ja investointikustannuksia syötepohjan käsittelyyn mahdollisimman tehokkaasti ja toimivasti sekä selvitetään mädätysjäännöksen (tällä tarkoitetaan biokaasuprosessin käsittelyjäännöstä) hyödyntämisen ja syötteiden logistiikkakustannuksia ja -ratkaisuja.

Hankkeessa pyritään kartoittamaan alueen kaikki sidosryhmät ja kiinnostuksen varmistaminen ja kuinka varmistetaan tuotettavan energian myynti taloudellisesti mahdollisimman kannattavaan hintaan. Nesteytetyn biometaanin osalta markkina on kehittymässä raskaan liikenteen suuntaan. Ekosysteemi tulee suunnitella tarpeeksi suureksi, jotta biokaasusta on mahdollista jalostaa nesteytettyä biometaania, missä on otettava huomioon biometaanin nesteytyslaitos, paineistetun ja nesteytetyn biometaanin jakeluasemat kuluttajille ja liikennöitsijöille sekä biometaanin siirtokontit sekä mahdolliset jalostuslaitokset. Ekosysteemin keskuspaikka voisi syntyä esimerkiksi Lapinlahdelle ja sen osalta selvitetään ns. keskitetyn laitoskokonaisuuden toteutettavuus. Tähän kokonaisuuteen kuuluisi biokaasulaitos, joka käsittelisi puhdistamolietettä sekä muualta tuotavia syötteitä sekä satelliittilaitokset.

Hankkeessa selvitetään lisäksi mädätteen hyödyntämistä, jalostamista ja jatkokäyttöä mm. kuivikkeena sekä kiertolannoitteiden ja maanparannusaineiden/ kiertolannoitevalmisteiden tuotantoa biokaasuekosysteemin osana. Kiertolannoitteita sekä maanparannusaineita / kiertolannoitevalmisteita voidaan käyttää maa- ja metsätaloudessa niiden ominaisuuksien mukaan. Hankkeessa selvitetään biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen potentiaalia korvaavana materiaalina kuivike- ja kasvualustakäytössä. Turvetta käytetään kuivikkeena mm. nauta-, broileri ja hevostiloilla ja turvetuotannon alasajo vaikuttaa kuivikkeen saatavuuteen. Turvetta käytetään myös kasvihuonetuotannossa kasvualustana ja alasajon myötä myös puutarhat tarvitsevat korvaavia vaihtoehtoja turpeelle. Tämän tiedon tuottaa ja koostaa ryhmähankkeen osatoteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulu oy/Bio- ja kiertotalouden tutkimusala.

Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja uusien toimijoiden sijoittumista alueelle. Hankkeeseen kuuluu hajautetun biokaasutoimintamallin verkoston rakentaminen, mikä luo uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle alalle työpaikkoja ja edistää yritystoiminnan kasvua. Hanke edistää kannattavaa biokaasutuotantoa, tukee jätehuollon tehostumista ja ravinteiden kiertoa sekä edistää energiaomavaraisuutta. Biokaasuekosysteemi luo mahdollisuuden alueen maatalouden sivuvirtojen, jätevesilietteiden sekä biojätteiden käsittelyyn. Hanke tukee alueen yritysten kilpailukykyä, edesauttaa kestävien liiketoimintamallien vahvistamista ja edistää energiaomavaraisuutta ja -turvallisuutta. Investointien toteutuessa tulevaisuudessa on ekosysteemillä runsaasti positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen.