Siirry sisältöön Etusivu
Juhlatalo
Varpaisjärven juhlatalo oli alun perin rakennettu suojeluskunnan taloksi 1920-luvun alussa. 

Vuonna 1918 vahvistetun asetuksen mukaan suojeluskuntalain tarkoituksena oli edistää kansan puolustuskuntoisuutta sekä turvata laillista yhteiskuntajärjestystä. Tämän toteuttamiseksi suojeluskunnat antoivat sotilaallista kasvatusta, edistivät voimistelua, urheilua ja kansalaiskunnon kasvamista sekä toimivat tarvittaessa armeijan tukena ja avustivat järjestysviranomaisia.  

Varpaisjärvellä suojeluskuntalaiset olivat hajaantuneet toukokuussa 1918 rauhan askareisiin. Suojeluskuntaan liittyminen ei kiinnostanut varpaisjärveläisiä ja paikallispäällikön oli lähdettävä keräämään jäseniä talosta taloon, jonka jälkeen suojeluskuntaan saatiinkin 38 jäsentä. Jäsensitoumukset uusittiin 1920 ja tuolloin jäsenmäärä oli peräti 120. Tämän jälkeen sekä jäsenten että kyläosastojen lukumäärä lähti kuitenkin jälleen laskuun. Tähän kehitykseen vaikutti paljon paikallispäälliköiden tiheä vaihtuminen. 

Suojeluskunta osti ensimmäisen talonsa 1920. Seuraavan vuoden aikana käytiin kunnan kanssa neuvotteluja suojeluskuntatalon ja kansakoulurakennuksen vaihtamisesta keskenään. Asia raukesi kunnan korkean välirahavaatimuksen takia. Uuden suojeluskuntatalon hankkiminen 1922 vei suojeluskunnan talouden niin ahtaalle, että se jätti konkurssihakemuksen. Pohjois-Savon suojeluskuntapiirin väliintulon ansiosta konkurssilta kuitenkin vältyttiin. 

Sotien jälkeen suojeluskunnat lakkautettiin Moskovan välirauhan ehtojen nojalla. Tämän jälkeen suojeluskuntatalo siirtyi maamiesseuran omistukseen. Kerrotaan, että sodan loppumisen jälkeen talolla pidettiin luvattomia tansseja ja poliiseja olisi tullut Iisalmesta asti tilannetta rauhoittamaan. 

1960-luvulla maamiesseura kuitenkin joutui puolestaan talousongelmiin korjattuaan taloa, sillä heillä ei ollut varaa maksaa korjausta varten hankittuja tarvikkeita. Velkojana ollut Kuopion Osuuskauppa uhkasi pakkohuutokaupata talon ja paikkakuntalaiset pelkäsivät, että Varpaisjärven ainut isompi kokoontumistila menee Osuuskaupan apulantavarastoksi. Lopulta kunta päätyi lunastamaan talon, tilanne raukesi ja talo nimettiin Juhlataloksi. 

Kunta saneerasi rakennuksen nuorisotiloiksi ja rakennusta laajennettiin, jolloin siihen saatiin mm. uudet sosiaalitilat. Talossa pidettiin paljon erilaisten yhdistysten, liikelaitosten ja seurojen tilaisuuksia. Vire järjesti talossa tansseja ja talossa toimi aikoinaan myös elokuvateatteri Varbio.

Kun liikuntahalli valmistui, kunta päätti purkaa tarpeettomaksi käyneen Juhlatalon. Purkupäätöksestä laitettiin ilmoitus Matti ja Liisa -lehteen. Kirjailija Lasse Lehtinen kertoi olevansa kiinnostunut rakennuksesta ja suunnitteli sen siirtämistä Valkeisen rannalle. Hanke kuitenkin kaatui arkkitehdin toteamukseen, ettei rakennus sopisi suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Vireen järjestämä hyväntekeväisyysottelu 1950-luvulla maamiesseuratalon edessä 

 

Vappuna 1929 suojeluskuntatalon edessä

Lähteet: 
Jussi Tervon haastattelu
Kunnan Jussi monessa mukana, Jussi Tervo
Varpaisjärvi-kirja

 
Matti ja Liisa -lehden artikkeli