Museorakennus on Varpaisjärven kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu, Sutelan koulu, joka rakennettiin talkoovoimin vuonna 1895. Rakennus sijaitsee alkuperäisellä paikallaan ja on vanhin Varpaisjärvellä säilynyt koulurakennus. Koulu on julkisivuiltaan erittäin hyvin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä (mm. vanhat ikkunat, ulko-ovet, vuorilaudoitus). Koulutoiminta loppui 1920-luvulla. Rakennusta kunnostettiin vuonna 1978 ja vuonna 1979 sinne vedettiin sähköt. Koulurakennuksen lisäksi museon pihapiirissä on vanha pajarakennus Lukkarilasta, vinttikaivo ja Paavo Ruotsalaisen asuinsijoilta Huhtamäestä siirretty tuulimylly.
Varpaisjärvelle perustettiin kotiseutuyhdistys vuonna 1956, jonka keskeisenä toimintana oli kotiseutumuseon perustaminen. Museon esineistö koostui opettaja Aino Putkosen keräämästä kokoelmasta. Keräystyötä jatkoivat Väinö Putkonen ja Kauko Ruuskanen vuoteen 1962 asti. Museotoiminta siirtyi koulun tiloihin 1960, samoihin aikoihin myös kotiseutuyhdistyksen toiminta loppui ja museo siirtyi kunnan omistukseen. Museon säännölliset aukioloajat alkoivat vuodesta 1978 alkaen. Varpaisjärven kunta liitettiin Lapinlahteen vuonna 2011, jolloin museo siirtyi Lapinlahden kunnan omistukseen.
Museorakennuksen pienemmässä luokkahuoneessa on vanhaa koululuokkaa esittelevä näyttely, joka koostuu koululaitoksen kehityksen eri vaiheiden esineistöstä. Isossa luokkahuoneessa on esillä varsinainen kotiseutukokoelma, jossa on vanhoja työkaluja ja kodin käyttöesineitä. Kokoelmiin kuuluu n. 1000 esinettä. Kokoelman erikoisuuksiin kuuluu suksimestari Erik Valkosen suksientekotyökalut, joilla mestari on valmistanut pari tuhatta paria suksia vuosina 1925–53. Museorakennuksen toisessa päädyssä sijaitsee opettajan asunto, joka koostuu keittiöstä ja kamarista. Kotiseutumuseo on avoinna kesäisin juhannuksesta heinäkuun loppuun.
Museorakennus on toiminut useissa eri käyttötarkoituksissa ennen museokäyttöön ottoa. Kouluna toimiessaan rakennuksessa sivistettiin ja opetettiin lapsia. Sota-aikana rakennus toimi sotilaiden asuntona sekä sotilaiden ja kuntalaisten hätämajoitustilana. Rakennuksen värikäs käyttöhistoria kertoo omalla tavallaan Varpaisjärven historian vaiheista ja samalla suomalaisen yhteiskunnan eri vaiheista ja murroksista.
Rakennushistoriaa
Piirustuksina Sutelan kansakouluun käytettiin Nilsiän Sänkimäen kansakoulun rakentamisessa sovellettuja piirustuksia. Nämä kuuluivat vuodelta 1892 olevaan kouluhallituksen ensimmäiseen koulujen mallipiirustuskokoelmaan. Näillä mallipiirustuksilla onnistuttiin luomaan koko maassa edelleen helposti tunnistettava kansakoulurakennustyyppi. Kouluhallitus oli mallipiirustusten laatimista varten järjestänyt suunnittelukilpailun ja kehitti malliston arkkitehti G.E. Aspin ja J. Stenbäckin voittaneiden ehdotusten perusteella.
Koulutyypit olivat julkisivuiltaan yhtenäisiä, mm. kaikissa oli vuoraus jaettu pysty- ja vaakalaudoituksilla vyöhykkeisiin. Massoittelultaan koulut olivat melko vaihtelevia, mutta yhtenäisenä piirteenä oli kuitenkin yksikerroksisuus. Vain muutamissa ehdotuksissa opettajan asunto oli sijoitettu ullakkotilaan. Mallipiirustusten tavoitteisiin kuului myös rakennustaiteelliset ominaisuudet ja koulurakennukset nähtiin mahdollisuutena kohentaa maaseudun rakennuskulttuuria. Kouluhallituksen ohjeisiin kuului myös ohjeet koulujen sijoittamisesta hyväkulkuisen tien varrelle ja mielellään kuivalle paikalle mäen päälle, mikä näkyy toteutuneen Sutelan koulun sijoituksessa.
Sutelan koulun ja Varpaisjärven koulutoiminnan historiaa
Vuoden 1866 kansakouluasetus ja vuoden 1898 kansakoulujen piirijakoasetus olivat alku koululaitoksen toiminnalle Varpaisjärvellä. Aikaisemmin koulutustehtävä oli ollut kirkon vastuulla, mutta nyt vastuu siirrettiin asteittain kansakoululaitokselle eli käytännön toimista vastasivat kunnat. Asetuksien mukaan oli myös mahdollista, että yksityiset henkilöt, kylä tai kylät yhteistyössä voisivat perustaa kansakouluja, jos kunta ei niitä tarjonnut. Molemmissa tapauksissa valtiolta oli saatavissa apurahaa kouluhankkeeseen.
Tuohon aikaan Varpaisjärvi kuului Nilsiän kuntaan, missä kouluja oli jo rakennettu muutamiin pitäjiin. Kaiken kaikkiaan Nilsiässä oli jo kuusi kansakoulua, kun vuonna 1881 kuntakokouksessa päätettiin perustaa koulu Nilsiän pohjoisimpaan osaan eli Sutelaan, joka sijaitsi nykyisen Varpaisjärven kirkonkylän tienoolla. Aloitteen kuntakokoukselle teki kunnallislautakunnan esimies Lauri Vilho Laitinen. Tarkoitus oli perustaa ja käyttöönottaa uusi koulu syyslukukauden 1883 alkuun mennessä.
Valtuudet koulun paikan valintaan, tontin ostoon, rakennustöiden valvomiseen ja vastaanottokatselmukseen päätyivät Lauri Vilho Laitiselle, kauppias Sakari Haloselle ja talolliselle Heikki Ruotsalaiselle. Keväällä 1882 Sänkimäen koulun rakentamisessa käytetyt piirustukset hyväksyttiin myös uuden kansakoulun piirustuksiksi. Varat rakennuskustannuksiin lainattiin kirkon rakentamiskassasta.
Sutelan koulussa opetus alkoi syksyllä 1893, jolloin omaa koulurakennusta ei vielä ollut. Opetus tapahtui Lauri Vilho Laitiselta vuokratuissa tiloissa. Näissä tiloissa koulua pidettiin kaksi vuotta, jonka jälkeen oma koulurakennus otettiin käyttöön. Alussa oli ongelmia: kaivon rakentamista ei ollut huomioitu rakennussuunnitelmassa ja niinpä se jäikin koulupiiriläisten vastuulle. Myös koulun talousrakennus, jossa oli navetta, rehuvarasto ja muita tiloja, paloi vuoden 1907 talvella. Koulupiiriläiset joutuivat vastaamaan myös näistä uusista rakennuskustannuksista.
Ensimmäisenä kouluvuonna oppilaita oli Sutelan koulussa 54. Oppilaiden määrä pieneni seuraavien vuosien kuluessa, mutta vuonna 1914 oppilaita oli jo 60, mikä antoi syyn toisen opettajan hankkimiselle, kun siihen asti koulussa oli toiminut vain yksi opettaja. Koulun opettajina toimi yksinomaan naisia pitkän aikaa, sillä koulun perustamispäätökseen sisältyi, että koulu olisi yksiopettajainen ja opettajan virassa toimisi nainen. Alku oli hankalaa, sillä ensimmäinen opettaja Hanna Savolainen anoi eroa jo syyslukukauden päätyttyä oppilaiden pahankurisuuden vuoksi. Seuraavat opettajat pysyivät virassaan pidempään. Tässä ensimmäisessä koulurakennuksessa käytiin koulua 1920-luvulle saakka.
Ensimmäisinä kylinä Juminen, Korpijärvi, Paloinen ja Kärsämäki alkoivat vaatia omaa koulua. Monien vaiheiden jälkeen 1920-luvun puolivälissä koulupiirijako saatiin valmiiksi ja kunta jaettiin kahteentoista koulupiiriin. Vuonna 1929 Sutelan koulun nimi vaihdettiin Kirkonkylän kouluksi.
https://www.lapinlahti.fi/fi/Kuntatietoa/Jarjestot-ja-yhdistykset/Kotiseutumuseo
https://www.youtube.com/watch?v=vx8SzMCjxG0
