Siirry sisältöön Etusivu
Kotiseutumuseo

Vuoden 1866 kansakouluasetus ja vuoden 1898 kansakoulujen piirijakoasetus olivat alku koululaitoksen toiminnalle Varpaisjärvellä. Aikaisemmin koulutustehtävä oli ollut kirkon vastuulla, mutta nyt vastuu siirrettiin asteittain kansakoululaitokselle eli käytännön toimista vastasivat kunnat. Asetusten mukaan oli myös mahdollista, että yksityiset henkilöt, kylä tai kylät yhteistyössä voisivat perustaa kansakouluja, jos kunta ei niitä tarjonnut. Molemmissa tapauksissa valtiolta oli saatavissa apurahaa kouluhankkeeseen.

Tuohon aikaan Varpaisjärvi kuului Nilsiän kuntaan, missä kouluja oli jo rakennettu muutamiin pitäjiin. Kaiken kaikkiaan Nilsiässä oli jo kuusi kansakoulua, kun vuonna 1881 kuntakokouksessa päätettiin perustaa koulu Nilsiän pohjoisimpaan osaan eli Sutelaan, joka sijaitsi nykyisen Varpaisjärven kirkonkylän tienoolla. Aloitteen kuntakokoukselle teki kunnallislautakunnan esimies Lauri Vilho Laitinen. Tarkoitus oli perustaa ja käyttöönottaa uusi koulu syyslukukauden 1883 alkuun mennessä. 

Valtuudet koulun paikan valintaan, tontin ostoon, rakennustöiden valvomiseen ja vastaanottokatselmukseen päätyivät Lauri Vilho Laitiselle, kauppias Sakari Haloselle ja talollinen Heikki Ruotsalaiselle. Keväällä 1882 Sänkimäen koulun rakentamisessa käytetyt piirustukset hyväksyttiin myös uuden kansakoulun piirustuksiksi. Nämä kuuluivat vuodelta 1892 olevaan kouluhallituksen ensimmäiseen koulujen mallipiirustuskokoelmaan. Näillä mallipiirustuksilla onnistuttiin luomaan koko maassa edelleen helposti tunnistettava kansakoulurakennustyyppi.

Kouluhallitus oli mallipiirustusten laatimista varten järjestänyt suunnittelukilpailun ja kehitti malliston arkkitehti G. E. Aspin ja J. Stenbäckin voittaneiden ehdotusten perusteella. Koulutyypit olivat julkisivuiltaan yhtenäisiä:  kaikissa ulkovuoraus oli jaettu pysty- ja vaakalaudoituksilla vyöhykkeisiin. Massoittelultaan koulut olivat melko vaihtelevia, mutta yhtenäisenä piirteenä oli kuitenkin yksikerroksisuus. Vain muutamissa ehdotuksissa opettajan asunto oli sijoitettu ullakkotilaan. Mallipiirustusten tavoitteisiin kuuluivat myös rakennustaiteelliset ominaisuudet ja koulurakennukset nähtiin mahdollisuutena kohentaa maaseudun rakennuskulttuuria. Kouluhallituksen ohjeisiin kuuluivat myös ohjeet koulujen sijoittamisesta hyväkulkuisen tien varrelle ja mielellään kuivalle paikalle mäen päälle, mikä näkyy toteutuneen tämänkin koulun kohdalla. Varat Sutelan koulun rakennuskustannuksiin lainattiin kirkon rakentamiskassasta. 

Sutelan koulussa alkoi opetus syksyllä 1893, mutta omaa koulurakennusta ei vielä ollut ja opetus tapahtui Lauri Vilho Laitiselta vuokratuissa tiloissa. Näissä tiloissa koulua pidettiin kaksi vuotta, jonka jälkeen oma koulurakennus otettiin käyttöön. Alussa oli ongelmia: kaivon rakentamista ei ollut huomioitu rakennussuunnitelmassa ja niinpä se jäikin koulupiiriläisten vastuulle. Myös koulun talousrakennus, jossa oli navetta, rehuvarasto ja muita tiloja, paloi vuoden 1907 talvella. Koulupiiriläiset joutuivat vastaamaan myös näistä uusista rakennuskustannuksista. 

Ensimmäisenä kouluvuonna Sutelan koulussa oppilaita oli 54. Oppilaiden määrä pieneni seuraavien vuosien kuluessa, mutta oppilasmäärä lähti pian taas nousuun ja vuonna 1914 oppilaita oli jo 60, mikä antoi syyn toisen opettajan hankkimiselle, kun siihen asti koulussa oli toiminut vain yksi opettaja. Koulun opettajina toimi yksinomaan naisia pitkän aikaa, sillä koulun perustamispäätökseen sisältyi, että koulu olisi yksiopettajainen ja opettajan virassa toimisi nainen. Alku oli hankalaa, sillä ensimmäinen opettaja Hanna Savolainen anoi eroa jo syyslukukauden päätyttyä oppilaiden pahankurisuuden vuoksi. Seuraavat opettajat pysyivät virassaan pidempään. Tässä ensimmäisessä koulurakennuksessa käytiin koulua 1920-luvulle saakka.

Ensimmäisinä kylinä Juminen, Korpijärvi, Paloinen ja Kärsämäki alkoivat vaatia omaa koulua. Monien vaiheiden jälkeen 1920-luvun puolivälissä koulupiirijako saatiin valmiiksi ja kunta jaettiin kahteentoista koulupiiriin. Vuonna 1929 Sutelan koulun nimi vaihdettiin Kirkonkylän kouluksi.

Tällä hetkellä tämä Varpaisjärven vanhin koulurakennus toimii kotiseutumuseona. Varpaisjärven kotiseutuyhdistys perustettiin 1956 ja tällöin alkoi myös kotiseutumuseon esineistön kerääminen. Museotoiminta siirtyi koulun tiloihin 1960, joihin aikoihin myös kotiseutuyhdistyksen toiminta loppui ja museo siirtyi kunnan omistukseen.   Museo koostuu entisajan koululuokasta, opettajan asunnosta, koulun keittiöstä sekä juhlasalista tai isommasta luokasta, jossa on varsinainen kotiseutukokoelma entisajan esineineen ja työvälineineen. 
Sota-aikana rakennus toimi sotilaiden asuntona sekä siirtolaisten ja kuntalaisten hätämajoitustilana. Rakennuksen värikäs käyttöhistoria kertoo omalla tavallaan suomalaisen yhteiskunnan eri vaiheista ja murroksista. Rakennusta on kunnostettu vuosina 1978 ja 1979, jolloin sinne vedettiin sähköt. Säännölliset museon aukioloajat alkoivat vuonna 1978. 
Museon pihapiirissä on myös kaivo, vanha pajarakennus Lukkarilasta ja Paavo Ruotsalaisen asuinsijoilta Huhtamäestä siirretty tuulimylly. 
https://www.lapinlahti.fi/fi/Kuntatietoa/Jarjestot-ja-yhdistykset/Kotiseutumuseo
https://www.youtube.com/watch?v=vx8SzMCjxG0