Urheilutoiminnan historiaa
Ennen urheiluseurojen perustamista urheilu kuului aatteellisten ja poliittisten järjestöjen toimintaan. Urheilukilpailuja järjestivät mm. suojeluskuntajärjestöt, työväenyhdistykset, nuorisoseurat ja maamiesseurat. Valmentamisesta sen varsinaisessa merkityksessä ei tuolloin vielä voitu puhua. Kun kirkonkylän sosialistinen nuoriso-osasto otti urheilun ohjelmaansa ja harrastus levisi nopeasti koululaisten keskuudessa, kansakoulun johtokunta näki aiheelliseksi rangaista oppilaitaan tällaisesta toiminnasta. Menettelyn syynä lienevät kuitenkin olleet pikemminkin puoluepoliittiset erimielisyydet, kuin urheilua vastustava asenne.
Varhaisimpia merkintöjä Varpaisjärvellä järjestetyistä hiihto- ja yleisurheilukilpailuista on vuodelta 1921. Kilpailujen järjestäjänä oli suojeluskunta. Suojeluskunnan poikaosaston tärkein toimintamuoto oli tuohon aikaan urheilu. Urheilukenttä oli kuitenkin pieni ja riittämätön vastaamaan yleisurheilukilpailuihin tarvittavaa tasoa. Pienikokoisen urheilukentän kunnostus aloitettiin vuonna 1932. Valtuusto rahoitti kentän kunnostuksen myymällä maata, minkä jälkeen myös jalkapallo ja pesäpallo otettiin toimintaohjelmaan mukaan.
Urheilu tulee osaksi kunnallista toimintaa
Sotavuosien jälkeen urheilutoiminnan asema vahvistui kunnallishallinnossa ja vapaaehtoinen seuratyö kehittyi uusille urille. Merkittävin uudistus urheilutoiminnan organisoinnissa oli urheilulautakunnan perustaminen 1949. Aloitteen lautakunnan perustamisesta teki urheiluväki. Paikkakunnalle oli perustettu urheilu- ja voimistelujärjestö Varpaisjärven Vire jo vuonna 1945. Urheilulautakunta oli vapaaehtoinen, mutta se nähtiin tarpeelliseksi erityisesti urheilukentän paikan valinnan ja sen rakentamisen suunnittelun vuoksi. Uusi urheilukenttä rakennettiin 1950-luvulla.
Alun perin urheilukentän paikalla oli soistunut suppa. Vireen sihteeri Pekka Tuulos ehdotti urheilukentän rakentamista supan paikalle. Urheilukenttä rakennettiin risumaton päälle ja rakentaminen kesti useita vuosia. Urheilukenttää on uusittu sen valmistumisen jälkeen useita kertoja.
Varpaisjärven Vire
Varpaisjärven Vireen toimintaan kuuluivat alkuvuosina hiihto, pesäpallo, suunnistus ja yleisurheilu. Kun urheilukenttä ja hyppyrimäki valmistuivat, seura lisäsi lajivalikoimaansa, mutta tiukka taloustilanne ja heikot valmennusolosuhteet pakottivat keskittymään vain muutamiin lajeihin. Seitsemänkymmentäluvun puoliväliin harrastettiin ennen kaikkea hiihtoa, suunnistusta ja pesäpalloa. Lyhyen aikaa myös mäenlasku oli suuressa suosiossa ja harrastajia oli paljon. 1970-luvun alussa Vireellä oli aktiivista nuorisotoimintaa, jossa pääpaino oli yleisurheilussa. Varpaisjärven Vire, Iisalmen Visa ja Lapinlahden Veto järjestivät ikäkausiurheilijain seuraotteluja ja tämän toiminnan tulokset alkoivatkin pian näkyä. Ikäkausiurheilijoilla Vire saavutti Pohjois-Savon piirissä aseman, jota harvalla vastaavalla seuralla silloin oli.
Varpaisjärven Tenho
Vuonna 1951 perustettiin seura nimeltä Varpaisjärven Tenho, joka kuului työnväen urheiluliittoon. Seura oli suosittu ja toiminta oli varsin vilkasta erityisesti 50-luvun alussa. Seura kuitenkin kuihtui pois 50-luvun puolivälin jälkeen, koska jäsenmäärä väheni.
Suomen juhlavuosien huomiointi istutuksin
Urheilukenttää reunustavan harjun kupeeseen tehtiin viisi metriä korkein kirjaimin Suomi 50 -istutus. Idea lähti Lions Clubin aloitteesta vuonna 1967 ja se sai runsaasti huomiota sekä lehdistössä että radiossa. Puiden istutuksen opastajana oli metsäteknikko Reino Leinonen metsänhoitoyhdistyksestä ja hänen avustajanaan oli maaherra Risto Hölttä. Tuohon aikaan mietittiin Varpaisjärven liittämistä Rautavaaraan tai Lapinlahteen, mutta kunta päädyttiin kuitenkin lopulta pitämään itsenäisenä. Myös Suomi 100 –istutus on hoidettu Lions Clubin toimesta 2017. Puiden istuttaminen numerokuvioon on harvinaista Suomessa.
Urheilukentän avajaiset