Entisajan sosiaalihuolto perustui ns. ruotuhoitoon, jossa pitäjän talot ryhmittyivät ruoduiksi eli piireiksi, ja kukin ruotu velvoitettiin elättämään tietty määrä sille uskottuja köyhiä. Itsenäistyneen Varpaisjärven kunnan alueella pidettiin vaivaisten sijoituskokouksia vuoden vaihteessa. Ruotuvaivaiset saivat talosta ruoan, vaatteet ja hoidon - ainakin asetuksen mukaan. Vaikka ruotuvaivaiset kuuluivat talonpoikaisyhteiskunnan alimpaan kastiin ja heidän sosiaalinen asemansa oli lähes olematon, he eivät kuitenkaan jääneet kokonaan yhteisön ulkopuolelle.
Fredrik Turunen muistelee muistelmissaan:
”Vanhukset, jotka eivät voineet elättää itseään, sijoitettiin taloihin määräajoiksi manttaalin suuruuden perusteella. Joka omisti maata, niin sen piti elättää määrätyt päivät ja kuukaudet. Ja näitä mummoja ja ukkeja nimitettiin ruotulaisiksi ja istukkaiksi. Kun määräpäivät täyttyivät, niin sitten heidät muutettiin toiseen taloon, jolloinka tuli aina kova itku eron aikaan, jos talossa oli kohdeltu hyvin. Nämä piti myös vaatettaa ja muutettaessa toiseen taloon heiltä otettiin vaatteet pois ja he saivat uudesta talosta taas vaatteet. Lapsia ja muita vaivaisia, jotka oli huollettava, myytiin huutokaupalla hoidettavaksi aina vuodeksi kerrallaan sille, joka halvemmalla otti.”
Perustan sosiaalihuollon järjestämiselle ja samalla Varpaisjärvenkin kunnalliskodin perustamiselle loi 1922 voimaan tullut köyhäinhoitolaki. Lain mukaan kunnan kuului perustaa köyhäinhoitolautakunta ja kunnalliskoti. Vuonna 1920 kunta oli ostanut Uudispiha-nimisen maatilan, jonka yhteyteen perustettiin vaivaistalo, joka sai virallisesti nimekseen kunnalliskoti vuonna 1923. Uusi kunnalliskoti rakennettiin polttotiilestä ja sen katto oli galvanoitua peltiä. Talo valmistui 1928 ja se oli arkkitehti Axel Mörnen suunnittelema. Kunnalliskoti rakennettiin valtion ja säästöpankin lainan turvin.
Vuonna 1950 tuli voimaan uusi laki sosiaalihuollon hallinnosta ja järjestelyistä. Varpaisjärven huoltolautakunnan nimi vaihdettiin sosiaalilautakunnaksi vuonna 1952. Samana vuonna kunnalliskotia jouduttiin korjaamaan sen vaurioiduttua tulipalossa. Lisäksi rakennus saneerattiin 1960-luvun lopulla ja peruskorjattiin 1980-luvun alussa. Kunnalliskodin nimi vaihdettiin vanhainkodiksi vuonna 1962. Talo purettiin 2006 Palvelutalo Orvokin valmistuttua.
Lähteet:
Jussi Tervon haastattelu
Varpaisjärvi-kirja
O. A. Antila, Perinnealbumi