Lapinlahden seurakunta oli itsenäistynyt omaksi seurakunnakseen Iisalmen seurakunnasta
v. 1858. Jo noihin aikoihin suunniteltiin kappeliseurakunnan aikaisen kirkon korvaamista suuremmalla. Entinen rukoushuone oli käynyt ahtaaksi ja se oli myös huonokuntoinen. Lupa kirkon rakentamiseen saatiin keisarilliselta senaatilta 11.6.1876. Kirkon lopputarkastuksen piti Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand Öhman syyskuun alussa 1880 ja kirkko vihittiin 10.10.1880. Hän totesi ”kirkon vastaavaan pituudeltaan, leveydeltään ja muilta suhteiltaan piirustuksia. Rakentamiseen käytetty puutavara oli laadultaan parasta mahdollista ja työ kokonaisuudessaan tehty huolellisesti rakennusmestarin valvonnassa”. Öhmanin mukaan "kirkko oli kaikenpuoliseksi kunniaksi seurakunnalle”.
Tähän pisteeseen pääsemiseksi oli ehditty puuhata neljännesvuosisata kirkkoa eli koota rahoja sen rakentamiseksi. Kirkko piti tehdä puusta, sillä kivestä tehtynä se olisi tullut ”mahdottoman kalliiksi”. Kirkon suunnitteli yksi maamme kuuluisimmista uusrenessanssimestareista arkkitehti F.A. Sjöström. Arkkitehti F. A. Sjöström oli aikansa arvostetuimpia arkkitehteja Suomessa. Hän opiskeli Tukholman taideakatemian arkkitehtikoulussa, jonka jälkeen hän oleskeli kaksi vuotta Saksassa ja Italiassa. Sjöström on Lapinlahden kirkon lisäksi suunnitellut mm. Kiteen kivikirkon sekä Kuopion ja Turun kaupungintalot. Kurkijoen kirkon ohella Lapinlahden kirkko oli ainoita Sjöströmin suunnittelemia puukirkkoja.
Rakentajat tulivat Pohjanmaalta, mutta rakentaminen työllisti myös paljon lapinlahtelaisia. Pekka Halosen isä, Olli Halonen teki mm. kuoria rajaavaan seinään tekstin ”Tämä on minun rakas poikani, johon minä mielistyin”.
Alttaritaulu on Alvar Cawén Kristuksen kirkastuminen, 1931.
Kirkon sisällä on nähtävänä myös kuva Pekka Halosen tarjoamasta, japanilaisessa hengessä maalatusta alttaritaululuonnoksesta Kolme pyhää miestä metsässä. Tunnelmaltaan legendamaista teosta pidettiin ehkä liian erikoisena, toisaalta taiteilija ei ollut antanut työstään hinta-arviota, mikä voi olla myös syynä tarjouksen hylkäämiseen.
Cawénin maalaamia alttaritauluja on Mäntän, Kuusankosken, Jämsänkosken ja Simpeleen kirkoissa. Cawen oli kotoisin Korpilahdelta kappalaisperheestä.
Kirkon tyyliä on kutsuttu maalaisgotiikaksi tai nikkarityyliksi. Kirkko on hirsirunkoinen. Viime vuosina tyyli on kokenut ehkä uuden arvonnousun, kun ihmisiä on alkanut viehättää rikas koristelu pitkään jatkuneen pelkistämisen jälkeen. Esimerkiksi eteishuoneiden korkealla kolmiossa olevilla pitsi-ikkunoilla voisi olla kaukaiset esikuvat Keski-Euroopan katedraaleissa. Kirkko on valoisa, sillä ikkunat on sijoitettu kahteen kerrokseen koko sivustan leveydeltä.
Lapinlahden kirkko on ajalleen tyypillinen länsitornillinen pitkäkirkko, joka on koristeltu poikkeuksellisen runsaasti uusgotiikan ja uusrenessanssin aihein. Kansan parissa on sitkeästi elänyt tarina, jonka mukaan Lapinlahden ja Kajaanin kirkkojen piirustukset olisivat vaihtuneet. Tämä on syytä unohtaa, sillä Kajaanin kirkon on suunnitellut Jacob Ahrenberg ja se valmistui v. 1897. Tänne tehtiin kirkko ihan omien piirustusten mukaan ja ne ovat nähtävillä kirkon takaseinällä. Kirkko on suunniteltu 6000 hengen suuruiselle seurakunnalle. Kirkon pituus on 42 m, leveys 30 m ja tornin korkeus 46 metriä. Kirkko on myös varsin iso, sillä kirkossa on n. 1200 istumapaikkaa.
Ensimmäinen varsinainen kello ostettiin Pietarista vuonna 1837 ja se ehti olla myös rukoushuoneessa ennen siirtoa kirkkoon. Toisen, 45,5 leiviskää painavan kellon teki valuri Claes Engelbrecht Helander Oulussa vuonna 1880. Tämä kello haettiin Lapinlahdelle hevosella Oulusta.
Kirkon rakennusmestarina toimi kokkolalainen Johannes Store, joka toi mukanaan kuusi taitavaa ja ahkeraa miestä, mutta pääosin kirkon rakentaminen toteutettiin ruokakunnittain päivätyövelvollisuutena. Kirkon historiaa liittyy myös rakennusmestari Johan Storen traaginen tapaus, sillä hän hukkui ennen kirkon valmistumista Mykkälän ja rukoushuoneen edustalla olevaan rantaan.
Kirkon sisäänkäynnin eteisen oikeapuoleiseen seinään on maalattu teksti:
F.A.Sjöströmin piirroksen mukaan
rakennutti J Store 1877-1880.
Kirkkoa on ehditty korjata moneen kertaan. Kirkon alkuperäinen paanukatto korvattiin v. 1912-1913 galvanoidulla pellillä.
Perusteellisesti kirkko korjattiin v. 1955-1956 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmin ja silloin kirkkosalin ilme muuttui pelkistetyksi ja kirkkoon saatiin kamiinoiden tilalle sähkölämmitys.
Viime vuosikymmenten korjauksissa kirkkoon on tehty useita pienempiä muutoksia. Näissä on pyritty palauttamaan kirkon ulko- ja sisäväritys aiempaan asuunsa.
Lapinlahden kirkko on käsite, sitä pidetään yhtenä nikkarityylisten puukirkkojemme kauneimpana saavutuksena. Lapinlahtelaiset sanovat asuvansa ”puukirkolla”. Juhani Aho kirjoitti Rautatie kirjassaan Matin ja Liisan matkaamaan Lapinlahdelle katsomaan rautatietä ja kuuntelemaan parempilahjaista pappia.
https://www.lapinlahdenseurakunta.fi/lapinlahden-kirkko