Siirry sisältöön Etusivu
Kunnan maatila

Varpaisjärven kunta alkoi hankkia itselleen maita vuonna 1919 kunnan ankean taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Vuonna 1920 kunta osti tällä paikalla sijainneen Uudispiha-tilan, jota on kutsuttu myös Kunnantilaksi. Tilalla oli lähes 30 ha peltoa ja 247 ha metsää. Tilanhoitotoimikunta huolehti viljelyksistä. Aluksi tilalle ostettiin kaksi lehmää, hevonen, kotitarvesaha, sirkkeli ja lokomobiili eli höyrykone. Sementtinavetta rakennettiin tilalle 1938 ja samalla luovuttiin sahasta. 
Parhaimmillaan tilalla oli 25 hyvätuottoista lehmää ja se oli pitäjän suurin maidontuottaja. Tinkimaidon hakijoitakin oli viitisenkymmentä. Tuohon aikaan kunnat omistivat yleisesti maatiloja ja kuntien omistamilta tiloilta saatuja tuotteita käytettiin kuntien omien laitosten ruokahuollossa. Yhteistyö oli tiivistä varsinkin kunnalliskodin kanssa, jonne sekä vietiin tuotteita ja toisaalta kunnalliskodin ”hoidokit” osallistuivat myös maatilan töihin. 
Vuonna 1953 kunnantilan pinta-ala oli hieman vajaa 23 ha peltoa ja 140 ha metsää. Tilanhoitajina toimivat 1920- ja 1930-luvulla O. F. Kuvaja ja August Kekkonen, 1940-luvulla Elias Pirkkolainen, Paavo Korhonen ja Eino Ekola, vuosina 1948-58 Heikki Jantunen, 1958-62 Pekka Rissanen ja vuodesta 1962 lähtien Jussi Tervo.
Kunnantilalla oli tappiollisia vuosia 1950-luvulla ja tuolloin keskusteltiin jopa tilan vuokraamisesta. Vähitellen taloudellinen tilanne koheni ja syntyneellä tuotolla voitiin investoida kalustoon, rakennusten peruskorjauksiin ja salaojitukseen.
Karjatalouden kehitys näkyi tilan lehmien vuosituotoksissa, joka oli 1920-luvulla 2000 litraa, 1950-luvulla 3000 litraa ja jalostuksen ansiosta päästiin lopulta 5300 litran keskituotokseen. Vuosina 1959-60 tilalle hankittiin kahdeksan Ay-lehmävasikkaa.
Valtio rajoitti maidontuotantoa 1960-luvulla ja niinpä moni maatila lopetti toimintansa. Varpaisjärven kunnantila jatkoi kuitenkin karjanpitoa aina vuoteen 1970. Valtio maksoi tuolloin lehmistä tapporahaa 500 markkaa päätä kohden ja niinpä lehmät myytiin teuraaksi. Navetta jäi tyhjilleen, mutta sille keksittiin uutta käyttöä: vuonna 1972 remontoiduissa navettatiloissa aloitti toimintansa leipomo, joka toimi tilalla lähes 10 vuotta.
Vuodesta 1969 lähtien tilalla viljeltiin pääasiassa rehuviljaa. 1970-luvun alussa tilalla keskityttiin marjanviljelyyn, erityisesti mansikkaan. Peltojen viljely tilalla päättyi 1983. Varpaisjärven Kunnantila lienee ollut viimeinen toimiva kunnan maatila Pohjois-Savossa. Nykyään suurin osa tilan pelloista on rakennettua taajama-aluetta.
Kunnantilalla kokeiltiin myös kasvihuoneviljelyä, jota ei kuitenkaan saatu kannattavaksi ja kasvihuoneet myytiin myöhemmin yksityiselle yrittäjälle. Hänen aikanaan puutarha oli Suomen suurin leikkoruusujen tuottaja.
Kunnan harjoittama marjanviljely ja kasvihuonetoiminta antoivat virikkeen laajempaankin tuotantoon varpaisjärveläisten viljelijöiden keskuudessa.
Kunnantilan rakennukset purettiin 1990-luvun alussa ja paikalle rakennettiin viiden rivitalon taloyhtiö.

Etualalla Eino Kolarin kauppaliike ja taustalla kunnan maatila

Lähteet: 
Jussi Tervon haastattelu
Kunnan Jussi - monessa mukana
Varpaisjärvi-kirja