Ruuna Reippaan sanotaan varmistaneen aikanaan Varpaisjärven maineen hevospitäjänä suurella ravimenestyksellään. Varpaisjärvellä oli vahvat hevospitäjän perinteet ja siellä pidettiin suhteellisesti runsaammin hevosia muihin kuntiin nähden vuoden 1920 maatalouslaskennan mukaan.
Reipas syntyi vuonna 1948 Kortesjärvellä Lauri Ylikosken kasvattina. Se sai alun perin nimekseen Poju. Pojusta aiottiin työhevosta, joten se ruunattiin. Poju myytiin pian Evijärvelle Paavo Kontiaiselle 20 000 markasta, joka myi sen edelleen Kokkolan markkinoilla. Poju vaihtoi omistajaa vielä pari kertaa aina hieman korkeammasta summasta. Pienviljelijä Aapeli Miettisen poika Väinö osti Pojun lopulta Iisalmen markkinoilta 38 000 markalla. Poju oli tuolloin kolmivuotias, laiha ja vaisu. Isä ihmetteli, miten poika oli tuonut kaupungista asti moisen "karvakukkaron". Hyvällä laitumella tuskin kävelykuntoinen Poju kuitenkin kohentui nopeasti, ja Aapeli Miettinen vaihtoi sen pojaltaan viisivuotiasta tammaa ja 10 000 markkaa vastaan. Reipastunutta hevosta alettiin pian kutsua Reippaaksi.
Abel (Aapeli) Miettisen (1903–1985) omistamasta Reippaasta tuli aikansa ravilegenda, jonka ura oli pitkä ja menestyksekäs. Reipas kilpaili vuosina 1952–1965. Se voitti urallaan noin 1300 lähdöstä ennätykselliset 348 kertaa, joista yhden kauden aikana enimmillään 62 kertaa. Palkintoja kertyi kaikkiaan 550. Reipas oli Suomessa eniten rahaa voittanut ravuri vuosina 1958–1960, jolloin sen kunkin kauden aikana ansaitsema palkintosumma oli yli miljoona vanhaa markkaa. Reipasta ohjasti useimmiten Aapeli Miettinen itse. Reipas voitti Kouvolan suurmestaruuden vuonna 1960 ja Tampereen suurmestaruuden vuonna 1963 ja oli paras suomalainen hevonen Moskovan raveissa vuonna 1957.
Reipas kilpaili vuosittain täyden kauden tammikuun jääraveista kauden loppuun syyskuussa, joskus neljäkin lähtöä viikonlopun aikana, eikä osoittanut väsymisen tai lannistumisen merkkejä. Sen ravi oli nopeaa ja puhdasta, eikä se juuri koskaan pyrkinyt laukkaamaan. Uransa aikana Reipas rikkoi joitakin suomenennätyksiä ja lukuisia rataennätyksiä. Sen omaksi ennätykseksi jäi 1609 metrin matkan aika 1.25,4 (kilometriaika 1.24,4).
Reippaan viimeiseksi ravivuodeksi jäi kolmentoista vuoden juoksu-uran jälkeen vuosi 1965, jolloin se huhtikuuhun mennessä juoksi vielä neljä voittoa ja saavutti kauden parhaana aikanaan 1.33,4. Aapeli Miettinen piti Reippaan raviuran loputtuakin, eikä suostunut myymään ruunaa, vaikka sai siitä monia tarjouksia; esimerkiksi Kalle Hagert tarjosi Reipasta vastaan viittä ravuria ja kuljetusautoa. Varsinaisen uransa päätyttyäkin Reipas pysyi vireänä ja vielä 20-vuotiaana osallistui lähtöön saaden voitonkin. Kun Reipas kuuli laitumella ollessaan hanurinsoittoa naapurista, se arveli olevansa kilpailemassa ja ravasi yksin ympyrää. Reipasta 15 vuotta hoitanut Pentti Miettinen kuvasi ruunaa "äärettömän vireäksi ja kiihkeäksi".
Ruuna Reipas Poroveden jäällä 1956, ohjaksissa Aapeli Miettinen
Ruuna Reipas Moskovassa 1957
Reippaan patsas on Herman Joutsenen teos. Se paljastettiin kunnanviraston edessä vuoden 1987 maaliskuussa. Samalla teetätettiin myös 30 Reippaan pienoispatsasta, joista Suomen Hippos osti kymmenen. Näillä pienoispatsailla rahoitettiin varsinaisen patsaan hankintaa.